3. heinäkuuta 2017

Eroaminen on trendi

Tiesittehän jo, että eroaminen on trendi nykyään? En minäkään, ennen kuin joku minua sivisti.

Me ei oltu nähty mun tuttavan kanssa kuluneen vuoden aikana. Ensimmäisiä kysymyksiä, joita hän minulta kysyi oli, mitä minun poikaystävälleni kuuluu. Vastasin luonnollisesti, että olemme eronneet ( ja siitähän ei olekaan aikaa kulunut muuta kuin hieman päälle vuosi...). Ai niin, sehän on sellainen trendi erota nykyään koko ajan, tuttavani vastaa minulle. Ja haluaisin vastata hänelle, että joo erosin vain, koska se on muodikasta. Valitettavasti itseluottamukseni ei valitettavasti siihen ihan vielä riitä, joten pienessä päässäni palautan mieleeni syitä, minkä muiden asioiden vuoksi voi erota entä kuin uutuudenviehätyksen, vaihtelun virkistyksen ja eron trendikkyyden vuoksi.

1. Halailet halinalleasi enemmän kuin kumppaniasi.

Muistatko sen nallen, jonka sait unikaveriksesi silloin, kun olit 3-vuotias? Ai muistat? Hienoa! Niin minäkin muistan. Se on melkein yhtä karvainen kuin miehesi, mutta valitettavasti hänen iltaisin sinulle tarjoama läheisyys ei kuitenkaan ole tarpeeksi sinulle.

2. Sun miehesi työpaikalle on tullut uusi työntekijä. Miehesi kehuu uutta työkaveriaan Keijoa jokainen päivä ja paljon. Hän viettää jopa öitä Keijon luona. Eräänä päivänä tapaat Keijon. Sinulle selviää, että Keijon oikea nimi onkin Katariina.

3. Sun miehelläsi on uusi bestis. Sen nimi on Tapio. Oikeastaan miehelläsi on toinenkin uusi bestis. Epäilet että hän tulee Italiasta tai jostain kaukaa, sillä hänen nimensä on eksoottinen: Gambina. Yhtäkkiä miehesi haluaisi kovasti myös lemmikikseen karhun. Eikös se ole villieläin? Ihmettelet ääneen. Vasta kun miehen uusimman bestiksen lempinimi Jallu-Kossu tulee tietoosi ymmärrät, että sinut on korvattu nestemäisellä olomuodolla.

4. That`s me in the corner. That`s me in the spotlight. Losing my connection. Trying to keep up with you. 

Ihan kuten liiallinen puhelimen käyttäminen voi aiheuttaa ilmiötä nimeltä disconnecting people, niin kyseenomaista ilmiötä, voivat aiheuttaa myös kaikki ne erillään vietetyt päivät, viikot ja kuukaudet. Jos kumppanillasi on toinen, kuten työ, kaverit ja sali, jotka vievät hänen kaiken aikansa, niin voi hyvinkin olla, että osapuolesi kolmantena pyöränä ei lopu ihan heti.

5. You better work bitch. Work, work, work. Niin mä tiiän, että töitä on tehtävä. Mutta entä minä? Hello, is it me or a job that you are looking for?

6. Yöllä taas mä menin parvekkeelle nukkumaan, jotta musta kauempana ois hän. Pediltäni taivas näkyy ryhdyin oottamaan, että näen tavaroideni lentävän. Sanovat jos jossain huomaat tavaroidesi lentävän, toivoa voit silloin eron koittavan. Toisin sanottuna jatkuva riitely, joka menee aivan ylitse, on pätevä syy erolle.

7. Naapurisi koira käy tekemässä tarpeensa joka päivä sinun ja miehesi yhteiselle pihalle. Ei siinä mitään, mutta vähitellen alat kumppanisi kohtelun ansiosta samaistua naapurin koiran sijasta, koiran jätöksiin. Ei me mitään kuninkaallisia olla, mutta jokin raja sentään.

24. kesäkuuta 2017

Sugar daddy




Kun mä kuulin ensimmäisen kerran sanan Sugar daddy mieleeni pinttyi kuva perheenisästä, jolla on naama täynnä sokeria Haribo-karkkien jäljiltä. Isästä joka ottaa aamupalaksi levyllisen suklaata ja menee nukkumaan sitten hillosokeripullan sokerijätökset naamallansa. Käsitteen varsinaisen merkityksen tajusin vasta tavatessani tällaisen aidon Haribokarkkisetämiehen. Siis ihan livenä.

Koululla voi törmätä monenlaisiin ihmisiin. Muun muassa tuntemattomiin, jotka tervehtivät sinua. Eräs vanhempi herrasmies tervehti minua koko viime lukukauden ajan aina vastaan tullessaan. Vielä silloin ajattelin, että hän on varmaan joku siskonkaimankummisetä, jota en vain tunnista, mutta hän tunnistaa minut. Hänen hymynsä näin jälkikäteen ajateltuna oli kuitenkin varsin irstas ja lipevä siihen nähden, että hän olisi voinut olla se siskonkaimankummisetä. Mutta irstaasta hymystä huolimatta moikkasin häntä jokainen kerta hänet nähdessäni yhtä innolla ja iloisesti hymyillen.

Kuntosalilla hiki virtaa pitkin kasvojani, ja pyyhin hikeä housujeni takataskuun. Joku koputtaa olkaani. Käännyn ja olen kiljahtaa ääneen sata desibeliä liian kovalla. Taas tuo pelottava jätkä koululta ajattelen miettien samalla, mikä sukulainen hän olikaan. Arviolta lähemmäs 50-vuoden ikäinen mies tapittaa minua suoraan silmiini omituinen virne kasvoillaan. Näen kuinka hänen kätensä hikoilevat ja hänen tasapainonsa horjuu sivulta toiselle hermostuneesti. ”Hei!” hän huudahtaa ja sitten katoaa nopeasti. Olipas kummallista, ajattelen ja teen treenini pikapikaa kuin Pikatsu loppuun.

Treenin jälkeen jään odottamaan kuntosalin aulaan kaveriani pukuhuoneesta. Näen kuinka minua lähestyy jokin hahmo nopeaa. Voi ei, taas hän, ajattelen. Sama viidenkymmenen kieppeillä oleva mies tulee luokseni ja kysyy, olisiko minulla hetki aikaa. Vastaan myönteisesti ja hän esittäytyy: Teppo. Kerron oman nimeni hänelle nopeasti. Sen jälkeen hän kertoo, kuinka törmäilemme koululla usein ja kuinka olisi kiva tehdä hieman lähempää tuttavuutta kanssani. Siis lähempää???? Hetkonen???? Mä olen hädintuskin 20 ja hänellä ikää oli??? Siinä vaiheessa mulla kiehahtaa ja suoraan sanottuna ällöttää, kun mies ottaa kännykkänsä esille ja rupeaa kyselemään puhelinnumeroani seuraavia treffejä varten. Ei ole seuraavia kun ei ollut ensimmäisiä! Tekee mieleni kiljua. En halua mitään elämäni Dannya, pärjään omalla opiskelijabudjetillani, kiitos vain, tekee mieli sanoa. Vastaan kuitenkin nopeasti ja kohteliaasti miehelle olevani vain varattu (jota en kyllä muista olleeni viimeiseen vuoteen…). Mä en tiedä mistä sokeritehtaalta nää sokerisetätoverit tuovat itsensä, mutta se tehdas pitäis lakkauttaa. Voin jo kuvitella miehen laulaneen Maroon 5 Sugaria hänen lähestyessä yhtä parikymppistä lukuisten muiden parikymppisten joukossa:
Your sugar
Yes, please
Won't you come and put it down on me?
I'm right here, 'cause I need
Little love, a little sympathy
Toisaalta asia sai minut ajattelemaan, että eivät nämä sokeri-isit lähestyis parikymppisiä naisia ellei heistä joskus jotkut lähtisi heidän matkaansa. Mutta kuka? miksi? ja ennen kaikkea minkä vuoksi? Mä ja varmasti Tuiskun Anttikin tietää, että on tosi kiva maksaa verot, korot ja korkojen korot. Mutta vain rahan takii eikä rakkaudesta miehiin, vaan rahan takii?

19. kesäkuuta 2017

Thrift shop


Keväällä musta tuntui olo vielä toiveikkaalta. Joka kerta, kun kävin uusilla Tinder-treffeillä, pieni toivonkipinä syttyi sisälläni ja uskalsin ajatella ja toivoa, että tässä se nyt olisi. Elämäni mies - paras Tinder-Surprise ikinä. Mutta vaikka lukuisissa Disney-saduissa rakkaus löytyy ensisilmäyksellä, en itse siinä onnistunut lukuisista yrityksistäni huolimatta. Joten päädyin siihen radikaaleista radikaaleimpaan ratkaisuun - poistin Tinderin ja lukuisat lupaavat mätsini. Entä mikä sitten johti tähän epätoivoiseen päätökseen, että Tinderin vakioasiakas päätti luopua koko applikaatiosta? No lyhykäisyydessään syyt ovat seuraavat:

1) Sormeni puutuivat jokaisen kerran jälkeen, kun aloin kirjoittamaan vastausta jollekin mätseistäni.
2) Okei no sanotaan se suoraan: Vaikka ulkonäköön ihastutaan, niin en oikeastaan haluaisi, että tapaisin tulevan mieheni pelkän yksittäisen kuvan perusteella.
3) Jatkaen edellistä - en haluaisi tavata tulevaa elämänkumppaniani istuen yhdellä elämäni suurimmista paskahetkistä wc-pöntön äärellä (kiitos läkerolit ja laksatiivit, pääsitte jälleen yllättämään minut)
4) En koskaan pitänyt Spiderman tai Bond -leffoista. Enkä ole sen kummemmin jaksanut perehtyä ihmemies MacGyveriin. Let`s face it. Miehet ette oikeasti ole puoliakaan niin ihania, komeita, soisaalisia ja suosittuja olentoja kuin väitätte Tinderissä olevanne.
5) Small talk. - Olen suomalainen. En vain jaksa sitä jokapäiväistä iänikuista keskustelua aiheesta, mitä Tindermätsilleni Matille tai Kallelle kuuluu ja sataako tänään taivaalta sontaa vai sontaa. It`s a rainy day anyways, kun Suomen kesästä puhutaan.
6) Runnin', runnin', runnin' Ain't runnin' from myself no more... Nopetempoisuus on tämänpäivän trendisana. Sitä haetaan työelämän, koulun ja liikunnan lisäksi jopa deittailussa, muun muassa Speed Datingin ja Tinderin muodossa. Nopeat syövät hitaat. Mutta siinä nopeuden huumassa tulee monesti tehtyä hätiköityjä ratkaisuja (kuten lähdettyä naapurin pleijerin tai kaverinkaverin exän kanssa treffeille...)
7) Money, money, money, must be funny... Kaupallisuus, sitä ei Instagrameista ja muista ulkonäkökeskeisistä sovelluksista puutu. Viime aikoina Tinderiin lisätyt kaupalliset mainokset vahvistavat vain tunnettani siitä, että olen ostamassa itselleni kaupallista tuotetta nimeltä Tindermies.
8) Kukapa ei haluaisi olla yksi niistä tuhannesta naisesta, joille tulevaisuuden Tindermiehesi juttelee yhtä aikaa? Haluaisin miehen jolle riittää yksi nainen, koska olen yhden miehen nainen. Tinderistä mulle on tullut aika pahasti mieleen Macklemoren Thrift Shop kappale. Kukapa nyt ei haluaisi olla jonku miehen kierrätyspalkinto?

Ohessa vielä mahdollisia Tinderistä syntyneitä elämän rakkaustarinoita häissä kerrottavaksi (ja kaikki kukkahattutädit, asianosaisten nimet muutettu ;).

Toni, 31.v.

Tapasin vaimoni Elisan Tinderin kautta. Olin Stockmannin miestenvessassa, kun tuleva vaimoni Elisa pisti minulle ensimmäisen viestin. Olin otettu siihen, kun nainen itse laittaa minulle viestiä.

Riina, 25.v.

Olin kavereitteni kanssa yksillä, kun bestikseni vahingossa swaippasi jonku epätoivoisen oloisen jätkän oikealle. Se ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, mutta nyt se mies tuossa vieressäni istuu sohvalla ja juo kaljaa.

Matias, 55.v.

Mä tapasin 20-vuotiaan tyttöystäväni Tinderin kautta. Parit illalliset hänelle tarjosin ja kohta onkin jo häät tiedossa. Tyttöystävä vaikuttaa kaikinpuolin tyytyväiseltä, on tällä hetkellä hänelle synttärilahjaksi ostamallani Amerikan lomalla.

Oheiset rakkaustarinat toimikoon siis inspiraation lähteenä Tinderistä vakavasti seuraa hakeville (jos sellaisia ylipäätään on). Entäpä miten Iina aikoo jatkaa tästä eteenpäin? Aionko lopettaa deittailun kokonaan? -  En suinkaan. Ennemminkin päinvastoin. Kaikki treffikutsut miehiltä, jotka eivät käytä Tinderiä tai pelkkää munaansa tai vain pelkkiä silmiään vaimonvalintakriteereinä, ovat varsin tervetulleita elämääni. Uusia yllätyksiä ja baarireissuja innolla odottaen.

21. tammikuuta 2017

Sillä kun me erottiin...

Viikko sitten mä aloin funtsimaan että miksi säätö, jonka kanssa mulla tuli bänät vuonna kukka ja ruukku (okei, siis aika lailla tasan kolme vuotta sitten) ottaa minuun yhteyttä aina tasaisin vuoden väliajoin. Ekaks mä mietin syyksi luonnollisesti sitä että tietysti, koska mä oon vaan niin hiton ihana nainen, ja et sen mieles mä vaan elän aina uudestaan (ihan niinku PistePisteenkin), ja se ei vaan kestä sen ikävää muhun. Kunnes muistin, et ei se mennyt niin, toisiltamme eksyttiin. Sillä hän petti minua. Tai en mä nyt tiedä voiko sitä niin pettämiseksi kutsua, kun ei vielä varsinaisesti suhteessa silloin oltu, deittailtiin vain vakavammin... Mut sillä oli toinen, ja koko kaupunki aikalailla ties sen mua ennen, vaikka sen nimi ei ollutkaan Jossu.
Joka tapauksessa tiedän hänen olleen jo silloin kolme vuotta sitten vain sen yhden ja ainoan asian perässä kanssani (jota en siis aluksi tiennyt kun vielä olin hänen kanssaan), hänen silloisen ikävän käytöksensä perusteella. Pettämisen lisäksi hän teki mua kohtaan tosi paskasti levittäessään ikäviä juoruja minusta kavereilleni, joten päädyimme erillemme silloin...(Ja hyvä niin.)

Mutta nyt taas viime viikolla oli meidän jokavuotisen kerran vuodessa parina viikkona tapahtuvan viestittelyn aika. Olinkin ihan ehtinyt jo unohtaa hänet parin vuoden avoliiton, eron ja katastrofitreffien jälkeen. Ja ehkä juurikin niiden viime aikoina tapahtuneiden katastrofitreffien ja ehkä myös yhä mielessäni jatkuvasti enemmän tai vähemmän pyörivän eron vuoksi, niin mitä parikymppinen neiti nimeltä Iina päättää tehdä? No tietysti vastata hänen viesteihinsä typeryyksissään! Oon joka vuosi yrittänyt katkaista yhteydenpidon häneen parin viestin jälkeen, ja varsinkin suhteessani ollessani onnistuinkin siinä. Mutta nyt...Nyt... Siis musta vaan tuntuu, et joka kerta, kun mä vaan kuulenkin siitä, niin ihan kuin sata salamaa iskisi tulta ja mun koko elämä räjähtäisi. Siis ihan niinku Roskisprinssinki kanssa. Vaikka siis Roskisprinssin mä siis oooon niiin jo unohtanu, kuten mun exänki ja kuten myös siis tään jätkän, siis ainakin melkein. Ne on jo siis So yesterday Ihan kuten Hilary Duffkin tietää...

Mut nevermind. Mä olin jo ihan unohtanut tään vuosipäivämme mr. ex-säädön kanssa, kunnes mun kännykkään kilahtaa viesti. Ja mä päätin pysyä tiukkana, kun näin sen viestin. Niin tiukkana, että päätin vastata vain yhteen hänen viestiinsä, ja sitten toiseen... Ja sitten vielä kolmanteenkin! Kunnes kello 03:00 Lihatiskillä Elinan kanssa bailatessani päätän tehdä viestittelylle lopun (kiitos Elinan). Mr. ex-säätö alkaa muistella Whatsapissa yhteisiä hetkiämme kolmen vuoden takaa, selvästi kaivaten sitä yhtä asiaa tylsän lauantai-iltansa iloksi ja laittaa minulle viestin: Kaipaisin halia, tuu mun luo. Ja sen kerran mä pysyn oikeesti tiukkana ja vastaan sille: Mee halaileen puita. Ja viimein mä tyytyväisenä hymyillen nyökkään Elinalle, ja me jatketaan tanssimista innoissamme pilkkuun asti. Ja mä tiedän päässeeni hänestä eroon...Tai ainakin luulen niin.

Seuraavana aamuna oloni ei ole mikään hehkein. Rehellisesti sanottuna musta tuntuu kuin joku elefantti olisi tullut kärsällä hakkaamaan päätäni, ja vatsassani möyrisivät tuhatjalkaiset esteratakilpailussa. Että tällainen tipaton tällä kertaa tuumin...Ja avaan rommipullon sijasta kännykkäni, joka on suorastaan räjähtänyt viimeisen neljän tunnin aikana. Voi ne viestit, ne viestit, kuinpa niitä, ei olisikaan ollut...

Iina, mitä sä oot tehnyt?!? Oli eka viesti mun kaveriltani. Toisen kaverini viestissä luki, että OMG Iina, miks sulla on tollainen asu tossa? Ja kolmas viesti kuului, et en tiennytkään, et oot noin halpa nainen (ja tää viesti siis ei ollu tosiaankaan, miltään mun best-friend-foreveriltä...) Ja siinä vaiheessa, kun mä luin viestejä pidemmälle tajusin, mitä mr. ex-säätö, oli mennyt tekemään. Se ällötys, oli mennyt lähettämään kaikki mun kolmen vuoden takaiset supernolot hänen salaa ottamansa kuvat KAIKILLE meidän yhteisille kavereille. Ja kostoksi mistä? Siitä että en antanut sille eilen, kun sillä halutti? Siitä, että hän petti minua? Onneksi en niin hölmö 18-vee teininä ollut, että olisin poseerannut ihan kuin luonto minut tarkoitti... Mutta kuitenkin niin hölmö, että olin joutunut salakuvauksen uhriksi... No mitä Iina tästä oppi kantapään kautta...Älä juttele idiooteille....

14. tammikuuta 2017

Fat-Free Man?

Joinakin päivinä sinkun tuotekriittisyys voi yllättää. Supermarkettiin mennessä valinnanvaikeus iskee. Tuotteita on niin paljon, että välillä tuntuu (ainakin itsestäni), että tuotteen kuvaus on ratkaiseva. Tinderinkään valikoimassa nuo vastakkaisen sukupuolen edustajat eivät näyttäisi olevan vähenemään päin, joten hyvän ja selkeän kuvan lisäksi ratkaisevaksi valintatekijäksi näyttäisi muodostuvan asiallinen, pätevä ja naisten sukat pyörimään saava tuote-esittely. Ja tuotekuvauksilla mä siis meinaan niitä kuvan alle tulevia sepostuksia, joissa voi kertoa itsestään... Tai mikseipä omasta kumminkaiman koirasta tai vaikkapa ihan vaan kaikki sosiaalisten medioidensa osoitteet (uusien seuraajien toivossa :D)

Alle mä poimin sattumanvaraisesti pari ekaa vastaantullutta Tinderkuvausta, joista kaikki olivat mielestäni hieman (okei ei ees ihan hieman) tylsähköjä...

1) Paikkakunta x/Paikkakunta x - Okei siis, mitä järkeä laittaa kuvaukseen paikkakuntia? Ook sä sielt kotosin, ootko menos sinne, vai haluisik sä asuu siel? Nää on tosi yleisii ja rehellisesti sanottuna eikö se ole yks ja sama, missä oot, kunhan sä nyt oot just siel mis mäki ;)

2) Matti, 21 - Ei kuvausta, okei tää ei kerro mitään, joten kutsuu tutustumaan ja painamaan sitä ihanan vihreää sydäntä... (tai sitten ei)

3) Paikkakunta x/Paikkakunta x! - Mitä taasko?!?

4)Liiketalouden tradenomi. Rakkautena reissaaminen ja kuntosali - Okei no hyvä, et rakastat reissaamista ja kuntosalia, mutta entä sit minä??? Hello, it`s me, can you hear me? Ja pliis opinnot ja vapaa-aika miksaus ei oo koskaan toiminu, eikä nytkään (ainakaan mun kohal...)

6) Arkkitehtiopiskelija - Hmm, voisiks sä sit rakentaa talonkin meille?

7) Kuva pitsasta - Ainakin me oltais samalla aaltopituudella, ku täs ois jo yks puheenaihe. Jes pitsamiehelle mätsi!!!

8) Hmm Patrik Laineen kuva??? Ja nimikin täsmää...Okei, mä nyt en ihan usko et hän tääl Tinderöi...

9) Snäp: tosicooljäbä Ig: tosicooljäbä - Please! Snäppää itsesi ulos mun Tinderistä ja hanki seuraajasi muualta...

10) 195 cm 93 kg - Kaupassakin etsin usein niitä rasvattomia vaihtoehtoja, mutta Tinderistä en oo ekana ettimäs rasvatonta miestä. Ja ekoil treffeil sä varmaan ensiks utelet mun painoindeksin, eiks joooo?

11) Oon tosi kiva - Jos sanot olevasi kiva, niin todennäköisyydet siihen, että oisit OIKEASTI kiva laskevat heti... (ainakin Iinan päässä)

12) Jaahas. Jaa silviissii - Ja en osaa kattoo et silmiisi... Biisit on aina hyvii! Love it! Mutta Juha88:n kanssa en haluis treffeille :(

13) Tämä profiili on täällä koska olen menossa viikoksi Lontooseen eikä huvita mennä yksin Ig: tosicooljäbä. Mikäli viikon loma lentojen hinnalla kiinnostaa niin kysy ja kerran lisää - Ekaks kiljoitusvilheet palikymppisellä jäbällä on vähhän turn off, koska kuullostaa niinku tää ois joko kiljoitettu puolihuolimamattomasti nopean seurran kaipuussa tai usemman kupposen rommia jälkeen. Ja se, että nainen tietää jo heti alkuun olevansa seuraa paremman puutteessa onkin se paras lähtökohta deittaamiselle...

14) Rento ja rehellinen sosiaali ja terveysalalla työskentelevä mies. Lähellä sydäntä läheiset, koirat ja tatuoinnit. - Hmm... jos sun pitää erikseen kertoa olevasi rento ja rehellinen, niin for real, kuinka rehellinen sä sit oikeesti oot? Ja koirat ja tatuoinnit samassa lauseessa luovat varsin meilenkiintoisen vastakkainasettelun keskenään...

15) Sun tuleva hammaslääkäri - Hmm, ihanaa paikkaatko sit mun kaikki reikänikin? Mä hukun tähän romanttisuuteen!

16) Ask me - Mitä mun pitäis kysyä sulta? Ai että onks sul kuppa vai klamydia?

Ja sit viel näin lopuksi myönnettäkööt: Mikään ei rehellisesti sanottuna oo musta ärsyttävämpää, kuin ne Tinderin lyhenteet tyyliin GT, IG, SNAP, NHL -En vaan jaksa sitä googlauksen määrää, mitä ne teettää! Mulla ei ollu hajuakaan, mitä GT meinasi ennen ku googlasin...


25. joulukuuta 2016

Salil eka, salil vika

Sarjassamme Punttiniilon nipotukset. Jostain syystä oon ollu aina heikkona lihaksikkaihin miehiin. Ja nyt en siis puhu Tom Hunksista tai muistakaan Hunksien kaltaisista otuksista. Mä en oo nimittäin ikinä oikeen digannu mistään ällölihaksikkaista kävelevistä protskupatukoista, vaan ihan vaan semmosista peruslihansyöjä Petreistä ja kasvissyöjä Kaalepeista.
Mutta mitä kuukauden treffilakossa ollut Iina tekee päästyään viimein viihteelle kera rommipullon koulupänttäyksien jälkeen? ― No tietysti painaa koulun isoimmalle bodarille sydäntä Tinderissä sen kummempia funtsimatta. Ja näin jälkikäteen aateltuna ei olis ehkä pitäny ekana painaa sydäntä kellekään pelkän hauishaban perusteella... Mutta tiiättehän sitä tunnetta ku ei vaan voi vastustaa, kun hauis vilahtaa! Sen jälkeen mun päässä vaan yksinkertaisesti niiiiin kilahtaa! Joten lupauduin Punttiniilon kanssa treffeille muutama viikko sitten… Ja tietysti johonkin fitnessmehubaariin…

Sunnuntaina 18.joulukuuta kotona mun suurensuuressa opiskelijaboxissa mä päätän kerranki ruveta ajoissa pynttäytyyn. Ja koska haluun kerranki onnistuu treffeissäni ja tehä boyfriend-to-be mieheen edes jonkin sortin vaikutuksen päätän pukea itseni todelliseen fitnesskuosiin. Koska myönnetään nyt, kun opiskelee ja bilettää kuta kuinkin 24/7 (siis ihan vain hieman liioiteltuna, ainakin sen opiskelujen suhteen :D), niin ei mulla nyt ihan hirveenä aikaa millekään salitreenille jää… Joten jotta näyttäisin eeeees hitusen niiltä fitnessprinsessoilta, jotka esiintyvät iltalehtien klikkiotsikoissa tyyliin, Fitness-tähti Iina alasti edestä ja takaa ja Huh mitkä body! –Fitness-tähti täysin alasti!, niin mä todellakin pistän itseni päälle parhaimmat fitnesstamineet ikinä. Siis ihan Oppa Gustafsbergs Style!! Ja rehellisesti sanottuna päädyn lopputuloksena ratkaisuun: liian feikin näköiset tekoripset, astetta liian pinkki ja bling huppari ja ehkä vähän liian tiukat henkkamaukan jeansit. Ja koska enhän mä nyt taaskaan lenkkareita oo kämpilleni muistanut tuua, niin päädyn jälleen kerran vetämään korkkarit messiin sellasen asun kaa, johon ne korkkarit ei nyt vaan kuuluis (siis ei mun eikä varmasti sen fitness-Jutankaan mielestä). Mutta näillä mennään eikä meinata, tuumin kun paiskaan kämppäni oven vauhdilla kiinni ja juoksen bussipysäkille.
Mehubaarin oven aukaistessani, ei mun tarvi onneksi kauaa hakea häntä katseellani. Sillä mä en oikeestikkaan oo koskaan nähny livenä niin isoja lihaksia. Tältä voisin kuvitella Mentulan härän näyttävän. Ja leukani näyttää hänet huomatessani ehkä vähintäänkin siltä kuin se olis jumiutunu jotenki kummasti aukiolevaan asentoon. Enkä vielä siinä vaiheessa osaa sanoa, onko se varsinaisesti ihastuksesta vai hämmennyksestä auki. Ehkä hieman molemmista.
Punttiniilo huomaa minut vasta, kun olen ehtinyt hänen nokkansa eteen. Ja ei, se ei johdu tällä kertaa Tinderkuvieni epäselkeästä rakenteesta, vaan yksinkertaisesti siitä, että hän on keskittynyt yhteen ainoaan asiaan mehubaarin tuolilla istuessaan. Ja se yksi asia ei oo mikään blondin muijan perse tällä kertaa, vaan So Low Carp Protein High Bar With No Fat And With Very Artificial Flavors -protskupatukka. Onneksi mäkin oon varustaunu näille treffeille fitnesstyyliin, mietin katsellessani hänen jättimäistä salikassiaan ja harmaita Betterbodies verkkareitaan. Mennäänkö tilaan, mies ehdottaa. Ja niin kipsuttelen hänen perässään mehubaaritiskille tilaamaan erittäin sokerisen mansikkasmoothien ja jättimäisen suklaakakkupalan. Punttiniilo kävelee pirtsakan näköisen tiskin vieressä takanani tilaten pelkän kahvin ja katsoen samalla pistävästi lihaksikkailla silmillään hiilarimättöäni ja sokeripommiani.
No jospa juttelussa mätsäisi ruokapuolen (tai ruuattoman puolen) erilaisuutta paremmin, mietin toiveikkaana istuessani pöytään. Innoissani alan selittämään hänelle, kuinka rakastan leipomista ja, kuinka teen mieluiten juustokakkuja. Juustokakkuja? Teetkö niitä steviasta? Punttiniilo tiedustelee uteliaana matalalla mörökölli äänellään… - Niissä on varmaan paljon rasvaa? Pyöräyttelen silmiäni vastaukseksi hänelle siirtyen samalla kasuaalisti kysymään häneltä seuraavasta vakio small talk-aiheestani eli siitä, mitä hän on tänään tehnyt. Vastaus oli, kuitenkin ehkä hieman ennalta-arvattava (vain hieman): Kävin salilla, sitten olivat kehonkoostumusmittaukset ja sitten kävin Lidlissä ostamassa rahkaa… Sen  jälkeen jatkan kysyen häneltä hänen mielenkiinnonkohteistaan, johon hän vastaa pakkotoisto.comin urheilupalstan lukemisen, oman fitnesstreeniblogin ylläpitämisen sekä kreatiinijauheiden ostamisen. Okei, no ehkä keksin edes jotain yhteistä mietin epätoivoisena ja kysyn tykkääkö hänkin käydä opiskelijabileissä. Vastaukseksi häneltä saan kuitenkin epäuskoisen kuuloisen naurunremakan miehen nauraessa niin, että Punttiniilon lihakset jytkyvät hänen naurunsa tahtiin. Opiskelijabileissä, minäkö? Mies jatkaa hohotustaan, kunnes olen aivan epätoivoinen ja tunnen, kuinka tekoripseni ovat tipahtaa päästäni. Ja okei, mä toivon, että se olisi ollut vain tunne, että mulla irtoo tekoripset päästä - mutta ei, ne repsotti oikeasti mun poskilla. Minä kun en ole sellaisia hienouksia tottunut päähäni liisteröimään. Ja irronneet ripset poskillani, huomasin vasta tullessani kotiin ja pistäessäni juustokakkusen uuniini. Ripset amerikkalaisen juustokakun pinnassa, kun eivät olleet se leipomishistoriani kaunein koriste. Ja niiden treffien jälkeen me olemme nähneet Punttiniilon kanssa kerran: ohimennen punttisalilla. Mä nimittäin en aio pistää sitä Tinderin rakkauden sydäntä tai whatsapin ehdottelevaa viestiä enää yhellekään miehelle, jonka aivot on pelkkää protskujauhetta. 

Ps. Hyvää joulua kaikille sinkuille, punttiniiloille, himahiirille ja suhteileville tasapuolisesti! <3 



9. marraskuuta 2016

Treffifiasko

Kaikille on joku. Eläinrakkaalle mäyrät sekä koirat ja juopoille mäyräkoirat. Tontuille pukki ja pukille muori. Sienille hatut ja lakuille useat eri makut (ja mä en edelleenkään oo rasisti ja puhu mistään lakupekoista). Viikonloppuna hoksasin ryhtyneeni ihan asuntohöperöksi (mulla ei oo mökkiä, niin siks en mökkihöperöksi) Sanniksi, joka huutelee himassaan, oonks mä oikee. Syödessäni purkista ja katsellessani Netflix -sarjoja (okei myönnetään, mul ei oo varaa Netflixiin - katoin ihan vaan normisarjoi...) hoksasin jotain suuuurta. Tajusin nimittäin, että mä voisin unohtaa taas vaihteeks megatylsät kouluhommat ja käyä treffeillä, se nimittän piristää aina! Ja ehkä mullekin ois sit joku! Treffejä miettiessäni mieleeni tupsahtaa yksi kivanoloinen baarimikko Tinderistä, jonka kanssa vaihdoimme puhelinnumerot pari kuukautta sitten. Mehän aioimme mennä ulos, mutta sitten emme kerenneetkään. Mukavasta baarimikosta innostuneena ehdotan hänelle treffejä jo samalle päivälle. Ja pian sovimmekin näkevämme meksikolaisessa ravintolassa yhteisen illallisen merkeissä.

Innoissani tulevista treffeistä ryhdyn pesemään hiuksia yhtä hitaasti kuin voisin exän naapurin Hilja-mummon kuvitella pesevän hiuksiaan. Mullahan on aikaa runsaasti mietiskelen käytyäni suihkussa. Ja sitten tajuan, että ei hemmetti oon seurannut koko ajan sitä kelloa, joka on vielä kesäajassa. Ja hiffaan, että mulla on tasan puol tuntia aikaa ja sit baarimikkojäbä oottelee mua jo ravintolassa. Sitten mä laitan sen mun supernaismiesvaihteen päälle ja yritän tosissaan läntätä ne meikit naamaan kuin lättytaikinan paistinpannulle. Ja lopputulos ei ehkä suoraansanottuna ole se hehkein. Rajaukset on hieman vinksin vonksin ja poskipunat vähän heikun keikun ja ripset ovat kuin Spidermanin naispuolisella versiolla. Mutta ei se mitään hyvä haisulivesi voi korvata kaiken sen kauhistuksen. Siispä kaadan päälleni hieman tuoksua - siis kirjaimellisesti kaadan, sillä otteeni lipsahtaa kiireessä. Ja sen jälkeen haistan itsekin olevani oikea superhaisuli. Ja kaiken sen laittautumismokailun jälkeen yritän löytää jotain megasexyä päälle pantavaa, mutta tajuan, että olen taas unohtanut puolet vaatteistani vanhempien luo. Joten villapusero hieman rikkinäisten legginsien kanssa on tänään minun jättimegasexy asuni, jolla yritän hurmata Tinderin hoteista hoteimman baarimikon.

Baarimikko odottelee minua jo ravintolan edessä ja kun katson häntä olen lievästi järkyttynyt. Hän on tuhat kertaa paremman näköinen kuin kuvissa: oikein pitkä, tumma ja komea. Ja minä tunnen oloni vähintäänkin homssuiseksi legginseissäni, joissa bussissa istuessani tajuan, että on kaiken lisäksi reikä perseen kohdalla. "Moi", sanon ujosti ja kättelemme ja astumme vieretysten sisään ravintolan ovista. Tarjoilija ohjaa meidät pöytään ja istumme vastakkaisille puolille pöytää. Baarimikkotindermies hymyilee minulle kohteliaasti ja minä olen sulaa hänen katseeseen. "Mites menee?" hän kysyy coolisti ja minua jännittää tosi paljon ja vastaan ujosti, että "hyvin kiitos, miten sulla menee?" ja hänen alkaessa vastaamaan tajuan, että minun on pakko päästä vessaan. "Hyvin kävin tänään kaupassa ja sitten kävimme syömässä Maken ja Timon kanssa ja siellä näimme..." hän jatkaa juttuaan. Ja ennen kuin ehdin nousta pöydästä ilmoittaessani vessaan menosta minulta pääsee ihan älyttömän iso ja haiseva PIERU. Minulta. Siis minulta. Katson vielä ympärilleni ikään kuin varmistuakseni siitä, että se olin minä, joka pieraisi juuri äsken. Ja kaikki viimeinenkin eleganssi häipyy minusta tuon valtavan paukauksen voimalla. Ja baarimikkotindermies tuijottaa minua silmät epäuskoisena ja nenää nyrpistäen. "Oho!" huudahdan päälle hämmennyksessäni ja juoksen vessaan. Vessassa käydessäni tajuan, että Läkerol-pastillit (jotka maistuivat ihan suklaalle!), joita söin koko päivän sisälsivät laksatiivisen vaikutuksen... Vessan peiliin katsoessani huomaan meikkien hompsottavan naamassani pahemmin kuin ajattelinkaan, mutta sille ei voi nyt mitään, sillä meikinkorjausvälineet jäi kotiin..."Tästä ei hyvää seuraa", ajattelen ja kipsuttelen takaisin pöytäämme. Baarimikkomies katselee minua pöydän takaa hämmentyneenä ja selvästikin vähän pöyristyneenä ja katselee minun naamaani (varmaankin minun homssuista meikkiäni) arvioiden. "Näytät eriltä kuin kuvassasi", hän tokaisee. Punastun ja tarjoilijan tuodessa ruokalistan päätän, että minähän teen häneen vaikutuksen: päätän tilata samaa hienolta kuulostavaa jalopenomitälie annosta kuin hänkin tilaa. "Otan samaa kuin hän", tokaisen tarjoilijalle. "Okei, kiitos tilauksestanne. Mitä juotavaa saisi olla?" hän kyselee. "Ottaisin siideriä, jos teillä on", sanon miettiessäni samalla, mitä mies voisi tilata. "Minä ottaisin chileläistä roseviiniä", mies sanoo kuulostaen tyylikkäältä. "Eikun minäkin otan sittenkin sitä!" kiljaisen tarjoilijalle, ja mies ja tarjoilijanainen katsovat minua hämmentyneenä.
Pian pöydässä makaakin meidän molempien ruoka-annokset ja juomat. Mies näyttää nauttivan ruuasta täysin siemauksin, ja maistan ruokaani innolla ison haukun. Ja pian suussani alkaa polttaa. Tunnen kuinka this girl ain`t no longer on fire, vaan nyt se onkin jo suuni, joka palaa. Ja kulautan koko roseviinilasilliseni kerralla alas. Ja koska juon alkoholia aina vähän ja harvoin, niin en halua edes ajatella, mitä juttuni seuraavan puolen tunnin aikana koskivat...
Aloitin varmaan viinipissis juttuni kertomalla, kuinka rakastan tanssia yksin alasti kotona, kuinka unelmoin lemmikkimarsusta, suurista häistä ja suurperheestä ja kuinka ihastun melkein jokaiseen vastaantulevaan mieheen. Ja sitten höpötin kuut ja taivaat kaikkea niin typerää, etten kehtaa ees kertoo...
Ja juttujeni jatkoksi ja miehen katseen ollessa vähintäänkin epätoivoinen tunnen humalaista epätoivoista painetta kurkussani. Röyhtäisy. Mä en vaan voinut enää pidätellä sitä.  Ja miehen onneksi tarjoilija sattuu samalla hetkellä tuomaan laskun pöytäämme ja treffit kaikkien aikojen söpöimmän, komeimman ja ihanimman miehen kanssa ovat tulleet päätökseen. Vaikka mun ruoka makaa pöydällä täysin koskemattomana lukuunottamatta ensimmäistä haukkausta ja vaikka en nousuhumalan ja vessassa ravailun takia muista oikein mitään, mitä mies on kertonu mulle. Ja needless to say varmaan, niille treffeille ei jatko-osaa ole tulossa, mies kun lähti melkein pää neljäntenä jalkana mua ja mun reikäsiä legginssejä pakoon treffien jälkeen... Ja muistoksi meistä jäi vain meksikolaisen ravintolan varmaankin yhä ilmassa mystisenä leijuva Läkerol-pieru.