Fat-Free Man?

Joinakin päivinä sinkun tuotekriittisyys voi yllättää. Supermarkettiin mennessä valinnanvaikeus iskee. Tuotteita on niin paljon, että välillä tuntuu (ainakin itsestäni), että tuotteen kuvaus on ratkaiseva. Tinderinkään valikoimassa nuo vastakkaisen sukupuolen edustajat eivät näyttäisi olevan vähenemään päin, joten hyvän ja selkeän kuvan lisäksi ratkaisevaksi valintatekijäksi näyttäisi muodostuvan asiallinen, pätevä ja naisten sukat pyörimään saava tuote-esittely. Ja tuotekuvauksilla mä siis meinaan niitä kuvan alle tulevia sepostuksia, joissa voi kertoa itsestään... Tai mikseipä omasta kumminkaiman koirasta tai vaikkapa ihan vaan kaikki sosiaalisten medioidensa osoitteet (uusien seuraajien toivossa :D)

Alle mä poimin sattumanvaraisesti pari ekaa vastaantullutta Tinderkuvausta, joista kaikki olivat mielestäni hieman (okei ei ees ihan hieman) tylsähköjä...

1) Paikkakunta x/Paikkakunta x - Okei siis, mitä järkeä laittaa kuvaukseen paikkakuntia? Ook sä sielt kotosin, ootko menos sinne, vai haluisik sä asuu siel? Nää on tosi yleisii ja rehellisesti sanottuna eikö se ole yks ja sama, missä oot, kunhan sä nyt oot just siel mis mäki ;)

2) Matti, 21 - Ei kuvausta, okei tää ei kerro mitään, joten kutsuu tutustumaan ja painamaan sitä ihanan vihreää sydäntä... (tai sitten ei)

3) Paikkakunta x/Paikkakunta x! - Mitä taasko?!?

4)Liiketalouden tradenomi. Rakkautena reissaaminen ja kuntosali - Okei no hyvä, et rakastat reissaamista ja kuntosalia, mutta entä sit minä??? Hello, it`s me, can you hear me? Ja pliis opinnot ja vapaa-aika miksaus ei oo koskaan toiminu, eikä nytkään (ainakaan mun kohal...)

6) Arkkitehtiopiskelija - Hmm, voisiks sä sit rakentaa talonkin meille?

7) Kuva pitsasta - Ainakin me oltais samalla aaltopituudella, ku täs ois jo yks puheenaihe. Jes pitsamiehelle mätsi!!!

8) Hmm Patrik Laineen kuva??? Ja nimikin täsmää...Okei, mä nyt en ihan usko et hän tääl Tinderöi...

9) Snäp: tosicooljäbä Ig: tosicooljäbä - Please! Snäppää itsesi ulos mun Tinderistä ja hanki seuraajasi muualta...

10) 195 cm 93 kg - Kaupassakin etsin usein niitä rasvattomia vaihtoehtoja, mutta Tinderistä en oo ekana ettimäs rasvatonta miestä. Ja ekoil treffeil sä varmaan ensiks utelet mun painoindeksin, eiks joooo?

11) Oon tosi kiva - Jos sanot olevasi kiva, niin todennäköisyydet siihen, että oisit OIKEASTI kiva laskevat heti... (ainakin Iinan päässä)

12) Jaahas. Jaa silviissii - Ja en osaa kattoo et silmiisi... Biisit on aina hyvii! Love it! Mutta Juha88:n kanssa en haluis treffeille :(

13) Tämä profiili on täällä koska olen menossa viikoksi Lontooseen eikä huvita mennä yksin Ig: tosicooljäbä. Mikäli viikon loma lentojen hinnalla kiinnostaa niin kysy ja kerran lisää - Ekaks kiljoitusvilheet palikymppisellä jäbällä on vähhän turn off, koska kuullostaa niinku tää ois joko kiljoitettu puolihuolimamattomasti nopean seurran kaipuussa tai usemman kupposen rommia jälkeen. Ja se, että nainen tietää jo heti alkuun olevansa seuraa paremman puutteessa onkin se paras lähtökohta deittaamiselle...

14) Rento ja rehellinen sosiaali ja terveysalalla työskentelevä mies. Lähellä sydäntä läheiset, koirat ja tatuoinnit. - Hmm... jos sun pitää erikseen kertoa olevasi rento ja rehellinen, niin for real, kuinka rehellinen sä sit oikeesti oot? Ja koirat ja tatuoinnit samassa lauseessa luovat varsin meilenkiintoisen vastakkainasettelun keskenään...

15) Sun tuleva hammaslääkäri - Hmm, ihanaa paikkaatko sit mun kaikki reikänikin? Mä hukun tähän romanttisuuteen!

16) Ask me - Mitä mun pitäis kysyä sulta? Ai että onks sul kuppa vai klamydia?

Ja sit viel näin lopuksi myönnettäkööt: Mikään ei rehellisesti sanottuna oo musta ärsyttävämpää, kuin ne Tinderin lyhenteet tyyliin GT, IG, SNAP, NHL -En vaan jaksa sitä googlauksen määrää, mitä ne teettää! Mulla ei ollu hajuakaan, mitä GT meinasi ennen ku googlasin...

Salil eka, salil vika

Sarjassamme Punttiniilon nipotukset. Jostain syystä oon ollu aina heikkona lihaksikkaihin miehiin. Ja nyt en siis puhu Tom Hunksista tai muistakaan Hunksien kaltaisista otuksista. Mä en oo nimittäin ikinä oikeen digannu mistään ällölihaksikkaista kävelevistä protskupatukoista, vaan ihan vaan semmosista peruslihansyöjä Petreistä ja kasvissyöjä Kaalepeista.

Mutta mitä kuukauden treffilakossa ollut Iina tekee päästyään viimein viihteelle kera rommipullon koulupänttäyksien jälkeen? ― No tietysti painaa koulun isoimmalle bodarille sydäntä Tinderissä sen kummempia funtsimatta. Ja näin jälkikäteen aateltuna ei olis ehkä pitäny ekana painaa sydäntä kellekään pelkän hauishaban perusteella... Mutta tiiättehän sitä tunnetta ku ei vaan voi vastustaa, kun hauis vilahtaa! Sen jälkeen mun päässä vaan yksinkertaisesti niiiiin kilahtaa! Joten lupauduin Punttiniilon kanssa treffeille muutama viikko sitten… Ja tietysti johonkin fitnessmehubaariin…

Sunnuntaina 18.joulukuuta kotona mun suurensuuressa opiskelijaboxissa mä päätän kerranki ruveta ajoissa pynttäytyyn. Ja koska haluun kerranki onnistuu treffeissäni ja tehä boyfriend-to-be mieheen edes jonkin sortin vaikutuksen päätän pukea itseni todelliseen fitnesskuosiin. Koska myönnetään nyt, kun opiskelee ja bilettää kuta kuinkin 24/7 (siis ihan vain hieman liioiteltuna, ainakin sen opiskelujen suhteen :D), niin ei mulla nyt ihan hirveenä aikaa millekään salitreenille jää… Joten jotta näyttäisin eeeees hitusen niiltä fitnessprinsessoilta, jotka esiintyvät iltalehtien klikkiotsikoissa tyyliin, Fitness-tähti Iina alasti edestä ja takaa ja Huh mitkä body! –Fitness-tähti täysin alasti!, niin mä todellakin pistän itseni päälle parhaimmat fitnesstamineet ikinä. Siis ihan Oppa Gustafsbergs Style!! Ja rehellisesti sanottuna päädyn lopputuloksena ratkaisuun: liian feikin näköiset tekoripset, astetta liian pinkki ja bling huppari ja ehkä vähän liian tiukat henkkamaukan jeansit. Ja koska enhän mä nyt taaskaan lenkkareita oo kämpilleni muistanut tuua, niin päädyn jälleen kerran vetämään korkkarit messiin sellasen asun kaa, johon ne korkkarit ei nyt vaan kuuluis (siis ei mun eikä varmasti sen fitness-Jutankaan mielestä). Mutta näillä mennään eikä meinata, tuumin kun paiskaan kämppäni oven vauhdilla kiinni ja juoksen bussipysäkille.

Mehubaarin oven aukaistessani, ei mun tarvi onneksi kauaa hakea häntä katseellani. Sillä mä en oikeestikkaan oo koskaan nähny livenä niin isoja lihaksia. Tältä voisin kuvitella Mentulan härän näyttävän. Ja leukani näyttää hänet huomatessani ehkä vähintäänkin siltä kuin se olis jumiutunu jotenki kummasti aukiolevaan asentoon. Enkä vielä siinä vaiheessa osaa sanoa, onko se varsinaisesti ihastuksesta vai hämmennyksestä auki. Ehkä hieman molemmista.

Punttiniilo huomaa minut vasta, kun olen ehtinyt hänen nokkansa eteen. Ja ei, se ei johdu tällä kertaa Tinderkuvieni epäselkeästä rakenteesta, vaan yksinkertaisesti siitä, että hän on keskittynyt yhteen ainoaan asiaan mehubaarin tuolilla istuessaan. Ja se yksi asia ei oo mikään blondin muijan perse tällä kertaa, vaan So Low Carp Protein High Bar With No Fat And With Very Artificial Flavors -protskupatukka. Onneksi mäkin oon varustaunu näille treffeille fitnesstyyliin, mietin katsellessani hänen jättimäistä salikassiaan ja harmaita Betterbodies verkkareitaan. Mennäänkö tilaan, mies ehdottaa. Ja niin kipsuttelen hänen perässään mehubaaritiskille tilaamaan erittäin sokerisen mansikkasmoothien ja jättimäisen suklaakakkupalan. Punttiniilo kävelee pirtsakan näköisen tiskin vieressä takanani tilaten pelkän kahvin ja katsoen samalla pistävästi lihaksikkailla silmillään hiilarimättöäni ja sokeripommiani.

No jospa juttelussa mätsäisi ruokapuolen (tai ruuattoman puolen) erilaisuutta paremmin, mietin toiveikkaana istuessani pöytään. Innoissani alan selittämään hänelle, kuinka rakastan leipomista ja, kuinka teen mieluiten juustokakkuja. Juustokakkuja? Teetkö niitä steviasta? Punttiniilo tiedustelee uteliaana matalalla mörökölli äänellään… - Niissä on varmaan paljon rasvaa? Pyöräyttelen silmiäni vastaukseksi hänelle siirtyen samalla kasuaalisti kysymään häneltä seuraavasta vakio small talk-aiheestani eli siitä, mitä hän on tänään tehnyt. Vastaus oli, kuitenkin ehkä hieman ennalta-arvattava (vain hieman): Kävin salilla, sitten olivat kehonkoostumusmittaukset ja sitten kävin Lidlissä ostamassa rahkaa… Sen  jälkeen jatkan kysyen häneltä hänen mielenkiinnonkohteistaan, johon hän vastaa pakkotoisto.comin urheilupalstan lukemisen, oman fitnesstreeniblogin ylläpitämisen sekä kreatiinijauheiden ostamisen. Okei, no ehkä keksin edes jotain yhteistä mietin epätoivoisena ja kysyn tykkääkö hänkin käydä opiskelijabileissä. Vastaukseksi häneltä saan kuitenkin epäuskoisen kuuloisen naurunremakan miehen nauraessa niin, että Punttiniilon lihakset jytkyvät hänen naurunsa tahtiin. Opiskelijabileissä, minäkö? Mies jatkaa hohotustaan, kunnes olen aivan epätoivoinen ja tunnen, kuinka tekoripseni ovat tipahtaa päästäni. Ja okei, mä toivon, että se olisi ollut vain tunne, että mulla irtoo tekoripset päästä - mutta ei, ne repsotti oikeasti mun poskilla. Minä kun en ole sellaisia hienouksia tottunut päähäni liisteröimään. Ja irronneet ripset poskillani, huomasin vasta tullessani kotiin ja pistäessäni juustokakkusen uuniini. Ripset amerikkalaisen juustokakun pinnassa, kun eivät olleet se leipomishistoriani kaunein koriste. Ja niiden treffien jälkeen me olemme nähneet Punttiniilon kanssa kerran: ohimennen punttisalilla. Mä nimittäin en aio pistää sitä Tinderin rakkauden sydäntä tai whatsapin ehdottelevaa viestiä enää yhellekään miehelle, jonka aivot on pelkkää protskujauhetta. 

Ps. Hyvää joulua kaikille sinkuille, punttiniiloille, himahiirille ja suhteileville tasapuolisesti! <3 

Treffifiasko

Kaikille on joku. Eläinrakkaalle mäyrät sekä koirat ja juopoille mäyräkoirat. Tontuille pukki ja pukille muori. Sienille hatut ja lakuille useat eri makut (ja mä en edelleenkään oo rasisti ja puhu mistään lakupekoista). Viikonloppuna hoksasin ryhtyneeni ihan asuntohöperöksi (mulla ei oo mökkiä, niin siks en mökkihöperöksi) Sanniksi, joka huutelee himassaan, oonks mä oikee. Syödessäni purkista ja katsellessani Netflix -sarjoja (okei myönnetään, mul ei oo varaa Netflixiin - katoin ihan vaan normisarjoi...) hoksasin jotain suuuurta. Tajusin nimittäin, että mä voisin unohtaa taas vaihteeks megatylsät kouluhommat ja käyä treffeillä, se nimittän piristää aina! Ja ehkä mullekin ois sit joku! Treffejä miettiessäni mieleeni tupsahtaa yksi kivanoloinen baarimikko Tinderistä, jonka kanssa vaihdoimme puhelinnumerot pari kuukautta sitten. Mehän aioimme mennä ulos, mutta sitten emme kerenneetkään. Mukavasta baarimikosta innostuneena ehdotan hänelle treffejä jo samalle päivälle. Ja pian sovimmekin näkevämme meksikolaisessa ravintolassa yhteisen illallisen merkeissä.

Innoissani tulevista treffeistä ryhdyn pesemään hiuksia yhtä hitaasti kuin voisin exän naapurin Hilja-mummon kuvitella pesevän hiuksiaan. Mullahan on aikaa runsaasti mietiskelen käytyäni suihkussa. Ja sitten tajuan, että ei hemmetti oon seurannut koko ajan sitä kelloa, joka on vielä kesäajassa. Ja hiffaan, että mulla on tasan puol tuntia aikaa ja sit baarimikkojäbä oottelee mua jo ravintolassa. Sitten mä laitan sen mun supernaismiesvaihteen päälle ja yritän tosissaan läntätä ne meikit naamaan kuin lättytaikinan paistinpannulle. Ja lopputulos ei ehkä suoraansanottuna ole se hehkein. Rajaukset on hieman vinksin vonksin ja poskipunat vähän heikun keikun ja ripset ovat kuin Spidermanin naispuolisella versiolla. Mutta ei se mitään hyvä haisulivesi voi korvata kaiken sen kauhistuksen. Siispä kaadan päälleni hieman tuoksua - siis kirjaimellisesti kaadan, sillä otteeni lipsahtaa kiireessä. Ja sen jälkeen haistan itsekin olevani oikea superhaisuli. Ja kaiken sen laittautumismokailun jälkeen yritän löytää jotain megasexyä päälle pantavaa, mutta tajuan, että olen taas unohtanut puolet vaatteistani vanhempien luo. Joten villapusero hieman rikkinäisten legginsien kanssa on tänään minun jättimegasexy asuni, jolla yritän hurmata Tinderin hoteista hoteimman baarimikon.

Baarimikko odottelee minua jo ravintolan edessä ja kun katson häntä olen lievästi järkyttynyt. Hän on tuhat kertaa paremman näköinen kuin kuvissa: oikein pitkä, tumma ja komea. Ja minä tunnen oloni vähintäänkin homssuiseksi legginseissäni, joissa bussissa istuessani tajuan, että on kaiken lisäksi reikä perseen kohdalla. "Moi", sanon ujosti ja kättelemme ja astumme vieretysten sisään ravintolan ovista. Tarjoilija ohjaa meidät pöytään ja istumme vastakkaisille puolille pöytää. Baarimikkotindermies hymyilee minulle kohteliaasti ja minä olen sulaa hänen katseeseen. "Mites menee?" hän kysyy coolisti ja minua jännittää tosi paljon ja vastaan ujosti, että "hyvin kiitos, miten sulla menee?" ja hänen alkaessa vastaamaan tajuan, että minun on pakko päästä vessaan. "Hyvin kävin tänään kaupassa ja sitten kävimme syömässä Maken ja Timon kanssa ja siellä näimme..." hän jatkaa juttuaan. Ja ennen kuin ehdin nousta pöydästä ilmoittaessani vessaan menosta minulta pääsee ihan älyttömän iso ja haiseva PIERU. Minulta. Siis minulta. Katson vielä ympärilleni ikään kuin varmistuakseni siitä, että se olin minä, joka pieraisi juuri äsken. Ja kaikki viimeinenkin eleganssi häipyy minusta tuon valtavan paukauksen voimalla. Ja baarimikkotindermies tuijottaa minua silmät epäuskoisena ja nenää nyrpistäen. "Oho!" huudahdan päälle hämmennyksessäni ja juoksen vessaan. Vessassa käydessäni tajuan, että Läkerol-pastillit (jotka maistuivat ihan suklaalle!), joita söin koko päivän sisälsivät laksatiivisen vaikutuksen... Vessan peiliin katsoessani huomaan meikkien hompsottavan naamassani pahemmin kuin ajattelinkaan, mutta sille ei voi nyt mitään, sillä meikinkorjausvälineet jäi kotiin..."Tästä ei hyvää seuraa", ajattelen ja kipsuttelen takaisin pöytäämme. Baarimikkomies katselee minua pöydän takaa hämmentyneenä ja selvästikin vähän pöyristyneenä ja katselee minun naamaani (varmaankin minun homssuista meikkiäni) arvioiden. "Näytät eriltä kuin kuvassasi", hän tokaisee. Punastun ja tarjoilijan tuodessa ruokalistan päätän, että minähän teen häneen vaikutuksen: päätän tilata samaa hienolta kuulostavaa jalopenomitälie annosta kuin hänkin tilaa. "Otan samaa kuin hän", tokaisen tarjoilijalle. "Okei, kiitos tilauksestanne. Mitä juotavaa saisi olla?" hän kyselee. "Ottaisin siideriä, jos teillä on", sanon miettiessäni samalla, mitä mies voisi tilata. "Minä ottaisin chileläistä roseviiniä", mies sanoo kuulostaen tyylikkäältä. "Eikun minäkin otan sittenkin sitä!" kiljaisen tarjoilijalle, ja mies ja tarjoilijanainen katsovat minua hämmentyneenä.
Pian pöydässä makaakin meidän molempien ruoka-annokset ja juomat. Mies näyttää nauttivan ruuasta täysin siemauksin, ja maistan ruokaani innolla ison haukun. Ja pian suussani alkaa polttaa. Tunnen kuinka this girl ain`t no longer on fire, vaan nyt se onkin jo suuni, joka palaa. Ja kulautan koko roseviinilasilliseni kerralla alas. Ja koska juon alkoholia aina vähän ja harvoin, niin en halua edes ajatella, mitä juttuni seuraavan puolen tunnin aikana koskivat...
Aloitin varmaan viinipissis juttuni kertomalla, kuinka rakastan tanssia yksin alasti kotona, kuinka unelmoin lemmikkimarsusta, suurista häistä ja suurperheestä ja kuinka ihastun melkein jokaiseen vastaantulevaan mieheen. Ja sitten höpötin kuut ja taivaat kaikkea niin typerää, etten kehtaa ees kertoo...
Ja juttujeni jatkoksi ja miehen katseen ollessa vähintäänkin epätoivoinen tunnen humalaista epätoivoista painetta kurkussani. Röyhtäisy. Mä en vaan voinut enää pidätellä sitä.  Ja miehen onneksi tarjoilija sattuu samalla hetkellä tuomaan laskun pöytäämme ja treffit kaikkien aikojen söpöimmän, komeimman ja ihanimman miehen kanssa ovat tulleet päätökseen. Vaikka mun ruoka makaa pöydällä täysin koskemattomana lukuunottamatta ensimmäistä haukkausta ja vaikka en nousuhumalan ja vessassa ravailun takia muista oikein mitään, mitä mies on kertonu mulle. Ja needless to say varmaan, niille treffeille ei jatko-osaa ole tulossa, mies kun lähti melkein pää neljäntenä jalkana mua ja mun reikäsiä legginssejä pakoon treffien jälkeen... Ja muistoksi meistä jäi vain meksikolaisen ravintolan varmaankin yhä ilmassa mystisenä leijuva Läkerol-pieru.

Älä droppaa mun tunnelmaa

Mä tiiän, että me naiset rakastetaan miesten käytöksen arvostelua. Sen voi huomata, vaikka ihan vain seuratessaan lemppariohjelmaani eli Ensitreffit alttarilla -sarjaa. Mä olin niiiin hämmentynyt, miten pienistä asioista, se yks nainen jaksoi sille miehelle valittaa. Ja mä olin niin yllättynyt, kun se mies vaan kärsivällisenä kuunteli kaikki sen naisen pastanjauhannat (tosin siitä on jo aikaa kun kyseisen jakson katoin, niin voi olla että tilanne on jo toinen nyt). Mutta miten naiset kohtelee toisia naisia? Se onkin jo sitten ihan eri tarina kerrottavaksi...
Olipa kerran Iina, joka päätti mennä toissapäivänä kirjastoon. Ja koska Iina inhoaa haisevia ja lemuavia kirjastoja, jotka ovat täynnä tylsiä ja harmahtava haisukirjoja, Iina päätti kysyä tiskin takana jököttävältä vanhahkolta täti-ihmisen näköiseltä naikkoselta apua kirjojensa etsimiseen. "Anteeksi, mutta osaisitkohan sanoa, missä seuraavat kirjat ovat?" Kysyn häneltä ystävällisesti hymyillen, osoittaen samalla hänelle kirjalistaani. "Tuolta koneelta näkee kyllä kirjojen sijainnin", täti-ihminen vastaa minulle tylysti, ilme kuin sitruunapalaa iltapalaksi imeskelleellä. Joten seuraavat kuivat puolituntia yritän epätoivoisena etsiä tenttikirjojani isosta karusta kirjastosalista. Ja sitten kun en tajua mitenkään, että miten saan ikinä tämän illan aikana kirjat haltuuni, niin saan loistoajatuksen. Huomaan nimittäin toisen tiskin takana söpöäkin söpömmän miehen. "Aito oikea mieskirjastosetä!!!" ajattelen riemuissani ihaillen hänen varsikasta vartaloaan ja jopa napajään 99 prosentin varmuudella sulattavaa hymyä. Mä olen yhtä sulatejuustoa, kun näen hänet. Ja sitten päätänkin marssia tiskille kysymään häneltä, tietäisikö hän kenties kirjojen sijainnin...
Mieskirjastosetä hymyilee tiskin takana minulle ystävällisesti. Hän näyttää läheltä katsottuna ihan Johnny Deppiltä tai vähintäänkin mun alakerran naapurimieheltä, mutta kuitenkin ehdottomasti nuoremmalta kuin Johnny Depp. "Anteeksi, mutta en löydä näitä kirjoja millään. Osaisitkohan sanoa, missä nämä kirjat oikein sijaitsevat?" Kysyn häneltä innostuneen epätoivoisella äänelläni. Mies hymyilee minulle ystävällisesti ja rauhallisesti ja vastaa: "Totta kai, minäpä noudan ne sinulle pikaisesti." Ja oloni on helpottuneempi kuin hotelli helpotuksessa. Ja ei aikaakaan, kun minulla on jo viisi minuuttia myöhemmin syli täynnä tenttikirjoja ja hymyilen kuin juuri tonnikalan onkinut kalamies. Minua haluttaisi halata tuota supersöpöä miestä tai ainakin kysyä hänen numeroaan, mutta eipä minusta ole naista siihen. Tyytyväisenä tenttikirjat matkassani jatkan menoani juna-asemalle.

Junassa päätän aloittaa koulukirjojeni lukemisen. Vaunustani on kuitenkin mennyt lukuvalot rikki ja se on täynnä ihmisiä kuin piponi takkuisia hiuksia, joten päätän siirtyä ravintolavaunun puolelle lukemaan. Vaunu on puoleksi tyhjä, mutta valoisa. Viereeni istumaan tulee kaksi miestä, joista toisella on kädessään lasi bisseä ja toisella puolestaan kirja. Ehdin päntätä kirjojani noin vartin verran, kun selkääni koputtaa joku. Hätkähtäneenä käännyn katsomaan, kuinka nuori nainen suu mutrulla avaa suunsa ja sanoo minulle: "Täällä ei saa lukea. Voisitko poistua? Tämä vaunu on vain maksaville asiakkaille." Mielessäni mietin, että olenhan minä jo lipunkin maksanut ja yritän olla droppaamatta tunnelmaa, mutta valitettavasti se alkaa olla jo vähän myöhäistä. Sillä vieressä saman verran aikaa kirjansa kanssa kuluttanut mies, joka ei myöskään ostanut mitään, saa jäädä samalle paikalle lukemaan tyytyväisenä kirjaansa.
Viime viikonloppuna kävimme miespuolisen kaverini kanssa ravintolassa. Ja täytyy kyllä sanoa, että ikinä en ole nähnyt asiakaspalvelun laadussa niin isoa heikkenemistä, kun kaverini jälkeen tilasin itselleni annoksen. Kamuliltani nimittäin kysyttiin ystävällisesti hymyillen, mitä kaikkea lisukkeita hän annokseensa haluaisi ja kun itse kysyi voisiko annoksestani jättää mausteet pois nainen tuijotti minua raivoissaan ja töksäytti vain, että mausteet ovat osa annosta. Ruokani hän kirjaimellisesti paiskasi pöytään, kun taas miehelle hän hymyili iloisempana kuin yksikään ilotyttö. En tajua, miten jokin ihminen voi muuttua Ilonasta Irmeliksi ja päinvastoin niin nopeaa.
Sillä ei pitäisi olla palvelulaadun kannalta mitään merkitystä, mitä jalkojen välistä löytyy. Ei pitäis, olit sä sit junas, kirjastos tai ravintolassa. Suomi on tunnetusti yksi maailman tasa-arvoisimmista maista, joten kukaanhan ei koskaan palvele ketään oman seksuaalisen suuntautumisen perusteella? Eihän? Sadepilvee en voi pyytää mene pois, mutta yhen tiiän keltä kysyy kyllä vois. Mä nimittäin päätin, että kartan naisasiakaspalvelijoita viimiseen asti seuraavilla kerroilla. Niin rakastunut mä olin siihen kirjasto söpöliiniin...

Valepalomies

Tiettyjen asioiden luulee tapahtuvan vain saduissa. Ennen kuin ne sitten sattuvat omalle kohdalle. Kuten sellaisten, että tavallisena sunnuntai-iltana marssit kauppaan hiukset sutturalla ja naama myttyrällä ostamaan kurkkuja herättäen jonkun miehen huomion. Kun sä siis näytät siltä kuin olisit juuri nielenyt kilon linnunpaskaa, sulla on paha päivä ja laulat vaan sun mielessä James Bluntin Bad Dayta. Ja se mies keneltä huomiota saat (olematta tällä kertaa edes mitenkään huomiohuora) juoksee sinun perääsi vihanneshyllylle ja huutaa sulle, mikä sun nimi on. Ja siis selvinpäin.

Mulle tutuimmat saalistamisympäristöt eiliseen asti olivat vielä baari (especially Lihatiski), Tinder, roskis, pyykkitupa ja koulu. Mutta vihanneskaupparakkaus oli mulle jotain aivan uutta. Ja suloista! Oikeastaan vihanneskauppakohtaaminen ei olisi voinut olla enempää suloisempi tapa tavata tuleva elämänkumppani. Joten kun se mies, joka näytti hieman epäsiistiltä ehkä vähän siltä, ettei olisi kammannut hiuksiaan viikkoihin ja oli hieman vanhahkon oloinenkin kysyi mun numberii, mä mietin vain ja ainoastaan sitä lausetta, jota kaikki mua viisaammat tädit jauho enemmän kuin pennepastaansa kun mä erosin: Se uusi rakkaus odottaa sinua Iina jo nurkan takana! Ja mä mietin mietin ja mietin sitä lausetta ja niinpä se lause muokkas itse itsensä uuteen muottiin mun suuressa viisasta viisammassa päässä: "Iina, se uusi rakkaus odottaa jo sinua ihan kurkkuhyllyn vieressä!"

Niinpä juttelimme kurkkuhurmurimiehen kanssa aikamme vihannesosastolla ja kun mies ehdotti kahveja suostuin oitis antamaan hänelle numeron. Ja mulla ei ollu enää no longer bad day. Soitin heti Elinalle kohtaamisesta ja hän jauhoi mulle, ettei oo aprillipäivä ja ettei kukaan täysjärkinen mies kysy ruokakaupassa kenenkään numeroo. Mutta mä en uskonut, vaan innoissani googlettelin jo tulevan treffikumppanin nimee netist. Ja okei netistä selvis, että mies oli mua viistoista vuotta ja risat vanhempi, mutta sehän ei menoani haitannut. Sillä mies sanoi olevansa palomies! Ja mielessäni lauleskellen This girl is on fire sovin palomieskurkkumiehen kanssa treffit jo maanantaiksi päivälle.

Sovimme näkevämme miehen kanssa keskustassa eräässä tavallisessa ravintolassa. Koska taivaalta satoi vettä kaatamalla mies tuli hakemaan minut asuntoni ovelta pienellä sinisellä autollaan (mitä luxusta!). Mies hymyilee minulle ei-niin-valkoiset (nuuskahampulit) hampaat vilkkuen ja tervehtii mua matalalla äänellään astuessani autoon. Hymy ei kuitenkaan säväytä minua sen kummemmin ja reippaasti istun rähjäiseen autoon hänen viereensä. Ja heti kun tungen perseeni penkkiin, niin hän tarttuu minua kasvoista kiinni ja antaa pari reipasta suudelmaa suulleni. Ja en mä niitä suukkoja muuten ois pistäny pahakseni, mutta hänen hengityksensä haisee rehellisesti sanottuna pahemmalle kuin voin kuvitella yhdenkään haisulin hengityksen haisevan. Joten työnnän itseäni penkillä kauemmas hänestä ja onneksi hän näyttäisi tajuavan vihjaukseni.

Ravintolaan saavuttuamme sade on loppu ja mietin, miten voisin livahtaa paikalta pois hyvän sään aikana, sillä automatkan perusteella saattoi jo päätellä, että ikäero voisi muodostua esteeksi. Miehen lempipuheenaihe kun tuntui olevan politiikka ja sienestys. Päätän kuitenkin suhtautua uuteen palomiestuttavaani positiivisesti ja viedä treffit loppuun asti kunnialla. Istahdamme ravintolan punaisille penkeille ja mies haluaa tarjota minulle kolmen ruokalajin illallisen ja mä ooon NIIIN hämmentynyt. Palomiehillä täytyy olla kovat liksat mietiskelen lukiessani kalliin oloisen ravintolan ruokalistaa. Ruuat tilattua mies utelee jo tulenko hänen luokseen katsomaan leffaa ruuan jälkeen. "Katsellaan sitten", vastaan hänelle hieman yllättyneenä hänen hätäilystään. Seuraavaksi utelen häneltä hänen palomiehen työstään: "Onkos ollut hurjia tilanteita töissä?" utelen suu pyöreänä mieheltä. "Itse asiassa pakko myöntää sulle nyt, en ole palomies..." Mies naurahtaa ja hohottaa tyytyväisenä. Siinä vaiheessa tarjoilija tuo eteeni keitetyt perunat ja mulla alkaa keittää pahemman kerran päässäni. Mies valehteli jo heti alkuun, tästä ei hyvää seuraa. Syömme ateriamme nopeasti ja miehen maksettua laskut hän vain röyhkeästi ilmoittaa vievänsä minut hänen kotiinsa ja että minun kotiini hänellä ei ole enää kyytiä tarjota. Niinpä päätän, että minähän en enää antipalomiehen mukaan lähde ja pistän tassua toisen eteen ja sanon hänelle heipat. Mies jää ihmeissään tuijottamaan perääni, kun juoksen pahan sään eli sateen taas alkaessa bussipysäkille. Todeten, että Elina oli sittenkin oikeassa... Kukaan täsjärkinen ei tuu kaupassa iskeen.

Täydellinen mies

Mä luulen tavanneeni viime yönä täydellisen miehen. Hän oli kaikki, mitä nainen voi ikinä toivoa. Hän kirjaimellisesti vei minulta varpaat alta. Tunsin itseni vapaammaksi kuin yksikään Lidlin vapaan kanan kananmuna ja oloni rakastuneemmaksi kuin yhdenkään raksamiehen kanssa. Siinä hän oli. Minun edessäni. Ainoastaan käteni olivat takanani eikä sormeni ulottuneet edes hipaisemaan häntä. Ja sen täydellisyyden skenaarion rikkoi ainoastaan se hetki aamulla, kun heräsin naapurin vessanpöntön lotinaan ja tajusin yhden asian. Se täydellinen mies oli vain mielessäni, in my head - ihan kuten Madconkin laulaa. Ja se täydellinen hetki oli vain unta - hyvää sellaista. Liian hyvää ollakseen totta.


Ihmiset haaveilevat monista asioista: toinen kultakalasta, kolmas hamsterista ja neljäs miehestä. Mä haaveilen täydellisestä miehestä. Ja viime öisen unen jälkeen mä todellakin viimein NIIN tiedän, millainen on erittäin täydellinen mies. Mä nimittäin haluaisin aidon eräjorman. Siis en nyt tarkoita sellaista, jonka kanssa kävin treffeillä tässä vastikään. Ne treffit olivat nimittäin valehtelematta katastrofi, kuten Eräjorman jäljillä -postauksessa kerroinkin. Vaan tarkoitan aitoa, luomua ja rehellistä erähenkistä kotimaista miestä. Tai okei ei sillä kotimaisuudella niin väliä (toivottavasti ette ehtineet jo rasistiksi luulla!) vaan ainoastaan, sillä että mies on aito ja rehellinen. Ja jotenkin mulle on jäänyt sellainen kuva miehistä, että varsinkin eräjormat ovat aitoja ja rehellisiä. Olisi täydellistä, jos mies olisi Muumien Reippailija-Hemulin, Tarzanin ja eksoottisen Enrique Iglesiaksen risteytys. Sellainen mies, joka ei toisi leipää kotiin, mutta sen sjaan kalastaisi mulle joka aamu jostain erämaan järvestä lohen aamupalaksi. Ja sitten hän toisi mulle sen lohikalan sängynviereen maitoon sekoitetun kaakaon kera, Siis sellaisen kaakaon, jossa on sokeria ihan hitokseen.
Ja miksi eräjorma mies olisi täydellinen mies, vaikka en itse eräile? Koska mä oon ihan varma, että Eräjormalla olis mulle ihan plenty of time aikaa, koska hän ei juurikaan käy muuta kuin kalassa eikä notku ilta myöhäseen baareissa muita naisia pokailemassa ja olutta kittaamassa kuin minä mehukattia. Eräjorma ei valehtelis, koska ei luontokaan valehtele ja eräjormat nyt vain sattuvat rakastamaan luontoa. Eräjorma tykkäis elämistä ja me voitais sen kanssa ruokkia aina kurreja meiän yhteisellä erämökin takapihalla. Jottei elämä kävis liian tylsäksi me voitais eräjorman kanssa lähteä yhteiselle eksoottiselle eräretkelle johonki villiin ja hauskaan erämaahan. Meillä olisi siis yhteisiä mielenkiinnon kohteita ja yhteinen harrastus!!! Ja koska eräjorma ois kiltti, huomaavainen ja hauska, niin se hyväksyis mut just sellasena ku olen. Kun mä heräisin aamulla näyttäen peikolta, se ei vaan noteerais sitä ja jatkais muina miehinä kalastustaan. Sille ois ihan fine, jos en jaksa aina kammata mun hiuksii tai silittää mun sukkii. Tarzan piirteet tulis Eräjormassa esiin aina kuin joku vaara, kuten karhu tai boa-käärme uhkaisis mua. Se juoksis pelastaan mut vaikka vuoren huiplta ja jos se nyt ei kuuta taivaalta mulle hakis, niin ainaki sen Oltermanni -juusto paketin (koska muut juustot ei vaan oo niin hyvii). Eräjorma ei myöskään turhaa räpläisi iiphonensa, samsunniansa tai muutakaan älykästä puhelinta. Ja se ei laittais fledaansa kiloa hiusmiesgeeliä, tai kainaloihinsa mitää Axe x-tra man -voiteita. Sillä ei menis laittautumiseen ainakaan enempää aika kuin mulla. Mä oisin sen elämän number one, ihan niinku seki mun. Ainaku se ois mun kaa, niin sillä ois sellanen fiilis, että se on heittäny tikan keskelle taulua tai voittanu Lotossa jättipotin. Ja eräjorman kanssa me voitais herätä neljältä yöllä ihan vaan kattellaksemme ihanaa täyskuuta. Kun se vain istuis viereen mun, siin ois jotain nii oikeaa.
Mutta valitettavasti täydellistä miestä ei taida olla, vaan ihan kuten Corrs niin mä näen tään täydellisen eräjorman only when I sleep. Ehkä sekin riittää. Ainakin toistaiseksi.

Smell is in the air

Tuoksu kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten halusin selvittää, mitä mieltä miehet ovat oikeasti seuraavista naisten tuoksuista. Joten seuraavat mielipiteet kuvassakin esiintyvistä naisten tuoksupulleroista eivät ole omiani, vaan erään nuoren miespuolisen ystäväni rehelliset ajatukset siitä, mitä tunteita lempparituoksuni hänessä herättävät.

The Body Shop Satsuma Body Mist

Tuoksuu kivan raikkaalle ja trooppiselle. Sopii aurinkoiseen kesäpäivään hyvin.

Escada Cherry in the air

Lempeä tuoksu. Mukava ja hento. Ei ollenkaan häiritsevä.

Oriflame Delicacy Eay De Toilette

Hieno ulkoapäin. Mitenköhän aukaistaan? Tuoksu aika mitäänsanomaton - mutta ihan hyvä tuoksu kuitenkin! Hyvä yleistuoksu.

Marc Jacobs Daisy

Tosi hieno pullo. Mukava korkki, kukkakorkki. Tää ei oo niin hyvä. Erikoinen. Voisi sopia erikoisiin tilanteisiin. Varmaan harvoin ja harkiten käytettäväksi. Hieno. Vahva tuoksu, erittäin vahva. Hyvä juhlatuoksu. Kun haistelee pidempään alan tykätä tästä...

Vera Wang Rock Princess

Tuoksuu sääskimyrkylle. Pistävä tuoksu.

Victoria`s Secret Love Addict Fragrance Mist

Aika pehmeä tuoksu. Pehmeä, ihan kiva. Monenlaisiin tilanteisiin. Yleistuoksu.

Victoria`s Secret Passion Struck

Vahva tuoksu, kun läheltä haistaa. Tuoksuu sille mille sanotaan. Sopii johonkin kesäisempään. Yleishyvä kesätuoksu, sopii myös kevääseen. Ei juhlava juurikaan.

Britney Spears Fantasy

Tosi hieno purkki. Ihan hyvä tuoksu. Ei ollenkaan huono. Suht.mieto, ei ollenkaan pistävä. Vaikuttaisi hyvältä.

Anna Sui Sui Dreams

Aika hyvä. On hyvä! Tosi hyvä! Tulee mieleen etelänlämpö ja iltatuoksut.

Jennifer Lopez Deseo

Mieto tuoksu. Aika samanlainen kuin se kukkatuoksu (eli Marc Jacobsin Daisy :D). Ei ollenkaan huono. Kukkatuoksu kuitenkin parempi. Miedompi kuin kukkatuoksu. Tosi hieno purkki.

Nina Ricci Les Belles de Ricci Liberte Acidulee

On tämäkin hyvä. Ei ollenkaan huono. Päärynämäinen. Tuo mieleen vihreät hedelmät.

Nina Ricci Nina

Hurmaava hedelmä. Aika vahva ja tosi hyvä tuoksu. Kiihkeä, rakkaudentuoksuinen.

Oriflame Full Moon

Tulee mieleen ulkomaanlomat. Tosi hyvä tuoksu - yksi parhaista! Tosi mukava tuoksu. Tää on kyl tosi hyvä. Jotenkin tulee matkustelu mieleen tästä.

Ei hyviä tuoksuja olivat Victoria`s Secretin Passion Struck ja Vera Wangin Rock Princess.

Seksikkäin tuoksu oli Nina Riccin Nina (ompputuoksu).

Parhaimpia tuoksuja oli kaksi: Oriflamen Full Moon ja Nina Riccin Nina - molemmat yhtä hyviä!

Marc Jacobsin Daisy (kukkatuoksu) oli kolmanneksi paras. Suin Dreams neljänneksi paras. Les Belles De Ricci Liberte oli viidenneksi paras tuoksu. Escadan Cherry In The Air ei ollut niin hyvä tuoksu, Victoria`s Secretin Passion Struck ja Vera Wangin Rock Princess huonoimmat. Body Shopin tuoksu neljänneksi huonoin.

Eli tällaiset olivat miespuolisen henkilön rehelliset mielipiteet lempparituoksuistani. Täytyy myöntää, että olin yllättynyt, sillä itse olisin ajatellut tuoksujen paremmuusjärjestyksen menevän aika lailla päinvastoin. Mutta kuten meitä naisia ja miehiäkin - niin on makujakin moneksi. Seuraava laulunluikautus Spiörsin Britniltä muistuttakoot meitä naisia hajuvesien tärkeydestä: (anteeksi kaikki astmaatikot, lupaan olla ens kerralla kaatamatta koko hajuvesipulloa päälleni...)

And while I wait I put on my perfume, yeah I want it all over you

I gotta mark my territory

- Perfume, Britney Spears.