Miksi Tinderistä maksaminen ei kannata?

 

(Tämä postaus toteutettu ei niin kaupallisessa yhteistyössä, yksinäisen ja katkeroituneen sinkkunaisen kirjoittamana. Kaikki mielipiteet ovat omiani ja koskevat sitä deittisovelluksista kuuluisimpaa eli Tinderiä ja sen upeaa/tai ei niin upeaa Plussa-versiota)

Rahalla saa, mutta hevosella pääsee? Vai näinkö sittenkään?

Näin useamman vuoden suhteessa olon, ja sinkkumarkkinoille palaamisen jälkeen iskee sinkun mieleen hiljainen mutta sitäkin synkempi epätoivo. Ja ajatus siitä, että minähän vaikka maksan, jotta löydän sen oikean miehen!

Ja niinhän minä sitten maksoin. Onneksi se ei kauhean suurta kiristysreikää kukkarolleni 3 euron hinnallaan aiheuttanut. Jostain syystä se Tinder Plussa nimittäin oli halvempi, kun ostin sen tietokoneelleni entä kuin kännykkääni. Ja siis ajatella – Tinderin saa nykyään tietokoneelle! Toista se oli silloin aiempina ihanina sinkkuvuosina.

No mitäs hyviä puolia tästä Tinder-plussasta sitten löysin. Löysin sovelluksesta kaksi plussa-asiaa verrattuna basic-tinderiin. Eli plussan edut mielestäni ovat:

-          sijaintitiedot voit lykätä minne tahansa päin Suomea – tai vaikkapa Kiinaa!

-          voit piilottaa käyttäjäprofiilisi niin, että se näkyy vain niille joista olet itse tykännyt

Ja nyt voinkin sitten kertoa sinulle, että miksi nämä kaksi plussan etua eivät mielestäni kuitenkaan olleet etuja. Näin pienessä kylässä asuvana voin toki todeta, että ruoho on vihreämpää siellä kylän toisella puolella. Ja nimenomaan todeta, että se on vihreämpää. Koska se deittailu kaatuu joka kerta siihen helkkarin välimatkaan. Siis joka IKINEN kerta.

Se että käyttäjäprofiilin saa piilotettua, niin että näyn vain niille, joista olen itse tykännyt, olisi tietenkin joka pettäjämiehen ja naisen unelma. Muuta ”hyvää” puolta en tästä keksikään. Koska eikös se ole hyvä pitää kaikki mahdollisuudet auki, ja tiedottaa koko maailmalle (tai siis kylälle) olevansa jälleen sinkku? Eihän sitä tiedä jos joku ei niin miellyttävä sinkkuihminen bongaisi minut sieltä, ja kertoisi sinkkukaverilleen joka olisikin mieleisempi, että hei toi on taas sinkku. Plus lisäksi tämä käyttäjäprofiilin piilotus ennen omaa tykkäystä hidastaa kovasti koko peliä siten, että mätsäät ihmisten kanssa myöhemmin kuin aiemmin.

Ja sit niistä ylimääräisistä tykkäyksistä ja rajattomista boosteista. Tai superlikeista. Todettakoon niistä vain lyhyesti, että ei niistä mitään hyötyä ole. Ihmisten kusetusta pahimmoillaan.

Kysymyksiä? Saa jättää kommenttiboksiin. Sinkkuelämän asiantuntija on taas back.

 

Mikä kusipäissä viehättää?

Rakkaalla lapsella on monta nimeä: dickhead, mulkku, ääliö, idiootti... Lista voisi jatkua vaikka loputtomiin. En kuitenkaan halua tuhlata paperia sen enempää kuin koen tarpeelliseksi. Lisäksi näitä dickheadeja on vielä useammanlaisia: on selkäänpuukottajia, niitä jotka myöntävät avoimesti olevansa kusipäitä, niitä jotka salaavat kusipäisyytensä ja niitä, jotka yksinkertaisesti vain mitätöivät ja kyseenalaistavat toisen olemassaolon ja ihmisarvon. Itsekin saatan olla joinakin päivinä ja hetkinä täysi kusipää, mutta vakiammattia en ole siitä itselleni ainakaan toistaiseksi hankkinut. Lisäksi kusipäisyyteni on aika rajoitteellista, eikä ylety yhtä suuriin mittasuhteisiin, että se mitätöisi esimerkiksi toisen ihmisarvon.
Mutta mikä sitten viehättää meitä, tai ainakin minua silloin tällöin, niissä miehissä, jotka ovat kroonisia kusipäitä?

Täydellinen kusipää on harvoin aluksi mitään muuta kuin täydellinen. Hän on kohtelias, charmikas ja kaiken lisäksi vielä komea! Tässä kohtaa olisi tietysti hyvä miettiä sanontaa, jos joku asia on liian hyvää ollakseen totta, se myös usein on sitä. Poikkeuksena tästä ainoastaan ilmaiset ämpärit. Sekä tietysti Fazerin sininen ja salmiakki. Mutta kuten Iina, niin myös moni muukin ihminen on tunteidensa orja. Järki jätetään narikkaan, kun aletaan käymää kauppaa hurjan ihastumisen tunteen kanssa. Kukapa ei haluaisi omaa osaansa tosielämän Mr. Darcysta?

Täydellinen kusipää tietää myös, että häntä parempaa miestä ei ole. Ei ole miestä, johon voisi rakastua yhtä paljon - eikä miestä, jota parempaa SINÄ koskaan löytäisit - saati sitten vieläpä ansaitsit. Tässä kohtaa voidaan kävellä siihen faktaan, että harvan nuoren naisen itsetunto on erityisen korkea. Sen sijaan sinisilmäisyys ja kyseenalaistamisen puute kuuluvat ehkä ennemminkin nuorten naisten luonteenpiirteisiin. Oma arvo on helppo kyseenalaistaa, kun se ensin lytätään. Vaikka sitten pannukakuksi tai panokoneeksi.

Täydellisellä kusipäällä on kaikkea, mitä sinulla ei ole. Onhan hän täydellinen. Hän on rikas, komea ja sosiaalinen. Eli siis kaikkea mitä minä en ole, etkä ehkä sinäkään. Mutta jos hän on myös omasta mielestään täydellinen, niin onko hän täydellinen?

Sen lisäksi, että täydellinen kusipää tietää heikot kohtasi ja miten lytätä sinut, hän varmasti tietää myös miten saada sinut takaisin. Vaikka hän olisi tehnyt sinulle kolmet oharit, pomputtanut sinua enemmän kuin yhtäkään superpalloa tai vierittänyt sinua enemmän kuin yhtäkään fidget spinneriä, hän tasan tarkkaan tietää mistä narusta vetää. Ja se naru ei ole mikään epämiellyttävä tampponinaru, vaan kehujen vuolas Niagaran putous. Niitä kehuja riittää enemmän kuin 1300-luvun ruttoa. Lisäksi ne tuntuvat todelta, ja saavat sinut uskomaan, että olet ainutlaatuinen superihminen. Siihen asti, kun Mr. Darcy, seuraavan kerran pettää sinua, valehtelee tai tekee oharit.

Olen yrittänyt löytää jo varsin kauan täydellistä miestä. Täydellisellä miehellä tarkoitan, kuitenkin epätäydellistä. Koska sellainen juuri täydellinen mies olisi. Näillä ajatuksilla etsintä jatkukoon, niin Tinderissä, baarissa kuin kaupankassajonoissakin. Sillä Jannan sanoin, jonkunhan on uskottava, että vielä rakkaus voittaa.

Girls talk

Eräs blogini lukijoista laittoi minulle tässä joulunaikaan hienon ehdotuksen siitä, että voisinko kertoa, miten naisia tulisi mielestäni jututtaa. Kiitos ihanalle lukijalleni vinkistä! Ja vielä näin muistutuksena, nämä tavat olisivat sellaisia, jotka toimivat ainakin minulle - eivät välttämättä kaikille muille naisille :D Joten takuukuittia näistä vinkeistä et tule saamaan, mutta hyvässä tapauksessa pääset toisillekin treffeille. Ainakin siis mun kanssa.


1. Kevyistä aiheista keskusteleminen – Esimerkiksi treffikumppanin lempiruuista, lempiväreistä ja harrastuksista keskusteleminen toimivat yleensä varsin turvallisilla vesillä vielä. Joulukinkut ovat raskaita sulateltavaksi, kuten myös raskaat aiheet. Siksi suosittelenkin välttelemään varsinkin ensimmäisillä treffeillä näitä niin sanotusti raskaasti sulavia aiheita, ja juttelemaan kaikesta kepeästä ja ”kivasta”. Mukavista aiheista juttelemalla tulee helposti sekä itselle, että myös toiselle kiva mieli.


2. Ota toinen huomioon! Kysele, ole aidosti kiinnostunut, laajenna silmiäsi, nyökkäile… Toinen kyllä aistii sen, jos sinua ei oikeasti kiinnosta… Tai jos kehonkielesi ja puheesi eivät täsmää toisiinsa!


3. Välttele itsestäsi puhumista (ainakin liikaa). Jos läjäytät heti ensimmäisillä treffeillä koko elämäntarinasi, voi olla, että sinulla ei jää enää paljoakaan kerrottavaa mahdollisille tuleville kerroille ;) Kysele sen sijaan toisesta mahdollisimman paljon informaatiota, ja esitä esimerkiksi lisäkysymyksiä hänen kertomiaan asioita koskien. Tämä helpottaa lisäksi omaa tutustumistyötäsi toiseen ihmiseen.


4. Jos näet, että toinen innostuu jostakin aiheesta, jatka juttua siitä.


5. Esimerkiksi treffikumppanin mielenkiinnonkohteet ovat yleensä niin sanotusti turvallisella alueella liikkumista (ellei toisen mielenkiinnonkohteet ole jollain tapaa epäilyksiä herättäviä, kuten esimerkiksi postimerkkien keräilyä). Vielä parempi jos teillä löytyy yhteisiä mielenkiinnonkohteita, joista jatkaa jutunjuurta.


6. Omista virheistä tai mokista puhuminen… Mielestäni huumorin tekeminen itsestään tai omista mokistaan hyvän maun rajoissa voi olla ihan hyvä juttu. Tällä tavalla voit antaa itsestäsi inhimillisen kuvan treffikumppanillesi sekä muistuttaa siitä, että hei minäkin olen vain ihminen. Lisäksi vitsailu omalla kustannuksella on aina parempi kuin jonkun toisen kustannuksella.


7. Ps. Jätä kännykkä laukkuun! Mikään ei ole ehkä rasittavampaa ja epäkunnioittavampaa toista kohtaan, kuin kännykkää näpyttelevä treffikumppani.

Eroaminen on trendi

Tiesittehän jo, että eroaminen on trendi nykyään? En minäkään, ennen kuin joku minua sivisti.

Me ei oltu nähty mun tuttavan kanssa kuluneen vuoden aikana. Ensimmäisiä kysymyksiä, joita hän minulta kysyi oli, mitä minun poikaystävälleni kuuluu. Vastasin luonnollisesti, että olemme eronneet ( ja siitähän ei olekaan aikaa kulunut muuta kuin hieman päälle vuosi...). Ai niin, sehän on sellainen trendi erota nykyään koko ajan, tuttavani vastaa minulle. Ja haluaisin vastata hänelle, että joo erosin vain, koska se on muodikasta. Valitettavasti itseluottamukseni ei valitettavasti siihen ihan vielä riitä, joten pienessä päässäni palautan mieleeni syitä, minkä muiden asioiden vuoksi voi erota entä kuin uutuudenviehätyksen, vaihtelun virkistyksen ja eron trendikkyyden vuoksi.

1. Halailet halinalleasi enemmän kuin kumppaniasi.

Muistatko sen nallen, jonka sait unikaveriksesi silloin, kun olit 3-vuotias? Ai muistat? Hienoa! Niin minäkin muistan. Se on melkein yhtä karvainen kuin miehesi, mutta valitettavasti hänen iltaisin sinulle tarjoama läheisyys ei kuitenkaan ole tarpeeksi sinulle.

2. Sun miehesi työpaikalle on tullut uusi työntekijä. Miehesi kehuu uutta työkaveriaan Keijoa jokainen päivä ja paljon. Hän viettää jopa öitä Keijon luona. Eräänä päivänä tapaat Keijon. Sinulle selviää, että Keijon oikea nimi onkin Katariina.

3. Sun miehelläsi on uusi bestis. Sen nimi on Tapio. Oikeastaan miehelläsi on toinenkin uusi bestis. Epäilet että hän tulee Italiasta tai jostain kaukaa, sillä hänen nimensä on eksoottinen: Gambina. Yhtäkkiä miehesi haluaisi kovasti myös lemmikikseen karhun. Eikös se ole villieläin? Ihmettelet ääneen. Vasta kun miehen uusimman bestiksen lempinimi Jallu-Kossu tulee tietoosi ymmärrät, että sinut on korvattu nestemäisellä olomuodolla.

4. That`s me in the corner. That`s me in the spotlight. Losing my connection. Trying to keep up with you. 

Ihan kuten liiallinen puhelimen käyttäminen voi aiheuttaa ilmiötä nimeltä disconnecting people, niin kyseenomaista ilmiötä, voivat aiheuttaa myös kaikki ne erillään vietetyt päivät, viikot ja kuukaudet. Jos kumppanillasi on toinen, kuten työ, kaverit ja sali, jotka vievät hänen kaiken aikansa, niin voi hyvinkin olla, että osapuolesi kolmantena pyöränä ei lopu ihan heti.

5. You better work bitch. Work, work, work. Niin mä tiiän, että töitä on tehtävä. Mutta entä minä? Hello, is it me or a job that you are looking for?

6. Yöllä taas mä menin parvekkeelle nukkumaan, jotta musta kauempana ois hän. Pediltäni taivas näkyy ryhdyin oottamaan, että näen tavaroideni lentävän. Sanovat jos jossain huomaat tavaroidesi lentävän, toivoa voit silloin eron koittavan. Toisin sanottuna jatkuva riitely, joka menee aivan ylitse, on pätevä syy erolle.

7. Naapurisi koira käy tekemässä tarpeensa joka päivä sinun ja miehesi yhteiselle pihalle. Ei siinä mitään, mutta vähitellen alat kumppanisi kohtelun ansiosta samaistua naapurin koiran sijasta, koiran jätöksiin. Ei me mitään kuninkaallisia olla, mutta jokin raja sentään.

Sugar daddy

Kun mä kuulin ensimmäisen kerran sanan Sugar daddy mieleeni pinttyi kuva perheenisästä, jolla on naama täynnä sokeria Haribo-karkkien jäljiltä. Isästä joka ottaa aamupalaksi levyllisen suklaata ja menee nukkumaan sitten hillosokeripullan sokerijätökset naamallansa. Käsitteen varsinaisen merkityksen tajusin vasta tavatessani tällaisen aidon Haribokarkkisetämiehen. Siis ihan livenä.

Koululla voi törmätä monenlaisiin ihmisiin. Muun muassa tuntemattomiin, jotka tervehtivät sinua. Eräs vanhempi herrasmies tervehti minua koko viime lukukauden ajan aina vastaan tullessaan. Vielä silloin ajattelin, että hän on varmaan joku siskonkaimankummisetä, jota en vain tunnista, mutta hän tunnistaa minut. Hänen hymynsä näin jälkikäteen ajateltuna oli kuitenkin varsin irstas ja lipevä siihen nähden, että hän olisi voinut olla se siskonkaimankummisetä. Mutta irstaasta hymystä huolimatta moikkasin häntä jokainen kerta hänet nähdessäni yhtä innolla ja iloisesti hymyillen.

Kuntosalilla hiki virtaa pitkin kasvojani, ja pyyhin hikeä housujeni takataskuun. Joku koputtaa olkaani. Käännyn ja olen kiljahtaa ääneen sata desibeliä liian kovalla. Taas tuo pelottava jätkä koululta ajattelen miettien samalla, mikä sukulainen hän olikaan. Arviolta lähemmäs 50-vuoden ikäinen mies tapittaa minua suoraan silmiini omituinen virne kasvoillaan. Näen kuinka hänen kätensä hikoilevat ja hänen tasapainonsa horjuu sivulta toiselle hermostuneesti. ”Hei!” hän huudahtaa ja sitten katoaa nopeasti. Olipas kummallista, ajattelen ja teen treenini pikapikaa kuin Pikatsu loppuun.

Treenin jälkeen jään odottamaan kuntosalin aulaan kaveriani pukuhuoneesta. Näen kuinka minua lähestyy jokin hahmo nopeaa. Voi ei, taas hän, ajattelen. Sama viidenkymmenen kieppeillä oleva mies tulee luokseni ja kysyy, olisiko minulla hetki aikaa. Vastaan myönteisesti ja hän esittäytyy: Teppo. Kerron oman nimeni hänelle nopeasti. Sen jälkeen hän kertoo, kuinka törmäilemme koululla usein ja kuinka olisi kiva tehdä hieman lähempää tuttavuutta kanssani. Siis lähempää???? Hetkonen???? Mä olen hädintuskin 20 ja hänellä ikää oli??? Siinä vaiheessa mulla kiehahtaa ja suoraan sanottuna ällöttää, kun mies ottaa kännykkänsä esille ja rupeaa kyselemään puhelinnumeroani seuraavia treffejä varten. Ei ole seuraavia kun ei ollut ensimmäisiä! Tekee mieleni kiljua. En halua mitään elämäni Dannya, pärjään omalla opiskelijabudjetillani, kiitos vain, tekee mieli sanoa. Vastaan kuitenkin nopeasti ja kohteliaasti miehelle olevani vain varattu (jota en kyllä muista olleeni viimeiseen vuoteen…). Mä en tiedä mistä sokeritehtaalta nää sokerisetätoverit tuovat itsensä, mutta se tehdas pitäis lakkauttaa. Voin jo kuvitella miehen laulaneen Maroon 5 Sugaria hänen lähestyessä yhtä parikymppistä lukuisten muiden parikymppisten joukossa:

Your sugar
Yes, please
Won't you come and put it down on me?
I'm right here, 'cause I need
Little love, a little sympathy

Toisaalta asia sai minut ajattelemaan, että eivät nämä sokeri-isit lähestyis parikymppisiä naisia ellei heistä joskus jotkut lähtisi heidän matkaansa. Mutta kuka? miksi? ja ennen kaikkea minkä vuoksi? Mä ja varmasti Tuiskun Anttikin tietää, että on tosi kiva maksaa verot, korot ja korkojen korot. Mutta vain rahan takii eikä rakkaudesta miehiin, vaan rahan takii?

Thrift shop

Keväällä musta tuntui olo vielä toiveikkaalta. Joka kerta, kun kävin uusilla Tinder-treffeillä, pieni toivonkipinä syttyi sisälläni ja uskalsin ajatella ja toivoa, että tässä se nyt olisi. Elämäni mies - paras Tinder-Surprise ikinä. Mutta vaikka lukuisissa Disney-saduissa rakkaus löytyy ensisilmäyksellä, en itse siinä onnistunut lukuisista yrityksistäni huolimatta. Joten päädyin siihen radikaaleista radikaaleimpaan ratkaisuun - poistin Tinderin ja lukuisat lupaavat mätsini. Entä mikä sitten johti tähän epätoivoiseen päätökseen, että Tinderin vakioasiakas päätti luopua koko applikaatiosta? No lyhykäisyydessään syyt ovat seuraavat:

1) Sormeni puutuivat jokaisen kerran jälkeen, kun aloin kirjoittamaan vastausta jollekin mätseistäni.
2) Okei no sanotaan se suoraan: Vaikka ulkonäköön ihastutaan, niin en oikeastaan haluaisi, että tapaisin tulevan mieheni pelkän yksittäisen kuvan perusteella.
3) Jatkaen edellistä - en haluaisi tavata tulevaa elämänkumppaniani istuen yhdellä elämäni suurimmista paskahetkistä wc-pöntön äärellä (kiitos läkerolit ja laksatiivit, pääsitte jälleen yllättämään minut)
4) En koskaan pitänyt Spiderman tai Bond -leffoista. Enkä ole sen kummemmin jaksanut perehtyä ihmemies MacGyveriin. Let`s face it. Miehet ette oikeasti ole puoliakaan niin ihania, komeita, soisaalisia ja suosittuja olentoja kuin väitätte Tinderissä olevanne.
5) Small talk. - Olen suomalainen. En vain jaksa sitä jokapäiväistä iänikuista keskustelua aiheesta, mitä Tindermätsilleni Matille tai Kallelle kuuluu ja sataako tänään taivaalta sontaa vai sontaa. It`s a rainy day anyways, kun Suomen kesästä puhutaan.
6) Runnin', runnin', runnin' Ain't runnin' from myself no more... Nopetempoisuus on tämänpäivän trendisana. Sitä haetaan työelämän, koulun ja liikunnan lisäksi jopa deittailussa, muun muassa Speed Datingin ja Tinderin muodossa. Nopeat syövät hitaat. Mutta siinä nopeuden huumassa tulee monesti tehtyä hätiköityjä ratkaisuja (kuten lähdettyä naapurin pleijerin tai kaverinkaverin exän kanssa treffeille...)
7) Money, money, money, must be funny... Kaupallisuus, sitä ei Instagrameista ja muista ulkonäkökeskeisistä sovelluksista puutu. Viime aikoina Tinderiin lisätyt kaupalliset mainokset vahvistavat vain tunnettani siitä, että olen ostamassa itselleni kaupallista tuotetta nimeltä Tindermies.
8) Kukapa ei haluaisi olla yksi niistä tuhannesta naisesta, joille tulevaisuuden Tindermiehesi juttelee yhtä aikaa? Haluaisin miehen jolle riittää yksi nainen, koska olen yhden miehen nainen. Tinderistä mulle on tullut aika pahasti mieleen Macklemoren Thrift Shop kappale. Kukapa nyt ei haluaisi olla jonku miehen kierrätyspalkinto?

Ohessa vielä mahdollisia Tinderistä syntyneitä elämän rakkaustarinoita häissä kerrottavaksi (ja kaikki kukkahattutädit, asianosaisten nimet muutettu ;).

Toni, 31.v.

Tapasin vaimoni Elisan Tinderin kautta. Olin Stockmannin miestenvessassa, kun tuleva vaimoni Elisa pisti minulle ensimmäisen viestin. Olin otettu siihen, kun nainen itse laittaa minulle viestiä.

Riina, 25.v.

Olin kavereitteni kanssa yksillä, kun bestikseni vahingossa swaippasi jonku epätoivoisen oloisen jätkän oikealle. Se ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, mutta nyt se mies tuossa vieressäni istuu sohvalla ja juo kaljaa.

Matias, 55.v.

Mä tapasin 20-vuotiaan tyttöystäväni Tinderin kautta. Parit illalliset hänelle tarjosin ja kohta onkin jo häät tiedossa. Tyttöystävä vaikuttaa kaikinpuolin tyytyväiseltä, on tällä hetkellä hänelle synttärilahjaksi ostamallani Amerikan lomalla.

Oheiset rakkaustarinat toimikoon siis inspiraation lähteenä Tinderistä vakavasti seuraa hakeville (jos sellaisia ylipäätään on). Entäpä miten Iina aikoo jatkaa tästä eteenpäin? Aionko lopettaa deittailun kokonaan? -  En suinkaan. Ennemminkin päinvastoin. Kaikki treffikutsut miehiltä, jotka eivät käytä Tinderiä tai pelkkää munaansa tai vain pelkkiä silmiään vaimonvalintakriteereinä, ovat varsin tervetulleita elämääni. Uusia yllätyksiä ja baarireissuja innolla odottaen.

Sillä kun me erottiin...

Viikko sitten mä aloin funtsimaan että miksi säätö, jonka kanssa mulla tuli bänät vuonna kukka ja ruukku (okei, siis aika lailla tasan kolme vuotta sitten) ottaa minuun yhteyttä aina tasaisin vuoden väliajoin. Ekaks mä mietin syyksi luonnollisesti sitä että tietysti, koska mä oon vaan niin hiton ihana nainen, ja et sen mieles mä vaan elän aina uudestaan (ihan niinku PistePisteenkin), ja se ei vaan kestä sen ikävää muhun. Kunnes muistin, et ei se mennyt niin, toisiltamme eksyttiin. Sillä hän petti minua. Tai en mä nyt tiedä voiko sitä niin pettämiseksi kutsua, kun ei vielä varsinaisesti suhteessa silloin oltu, deittailtiin vain vakavammin... Mut sillä oli toinen, ja koko kaupunki aikalailla ties sen mua ennen, vaikka sen nimi ei ollutkaan Jossu.
Joka tapauksessa tiedän hänen olleen jo silloin kolme vuotta sitten vain sen yhden ja ainoan asian perässä kanssani (jota en siis aluksi tiennyt kun vielä olin hänen kanssaan), hänen silloisen ikävän käytöksensä perusteella. Pettämisen lisäksi hän teki mua kohtaan tosi paskasti levittäessään ikäviä juoruja minusta kavereilleni, joten päädyimme erillemme silloin...(Ja hyvä niin.)

Mutta nyt taas viime viikolla oli meidän jokavuotisen kerran vuodessa parina viikkona tapahtuvan viestittelyn aika. Olinkin ihan ehtinyt jo unohtaa hänet parin vuoden avoliiton, eron ja katastrofitreffien jälkeen. Ja ehkä juurikin niiden viime aikoina tapahtuneiden katastrofitreffien ja ehkä myös yhä mielessäni jatkuvasti enemmän tai vähemmän pyörivän eron vuoksi, niin mitä parikymppinen neiti nimeltä Iina päättää tehdä? No tietysti vastata hänen viesteihinsä typeryyksissään! Oon joka vuosi yrittänyt katkaista yhteydenpidon häneen parin viestin jälkeen, ja varsinkin suhteessani ollessani onnistuinkin siinä. Mutta nyt...Nyt... Siis musta vaan tuntuu, et joka kerta, kun mä vaan kuulenkin siitä, niin ihan kuin sata salamaa iskisi tulta ja mun koko elämä räjähtäisi. Siis ihan niinku Roskisprinssinki kanssa. Vaikka siis Roskisprinssin mä siis oooon niiin jo unohtanu, kuten mun exänki ja kuten myös siis tään jätkän, siis ainakin melkein. Ne on jo siis So yesterday Ihan kuten Hilary Duffkin tietää...

Mut nevermind. Mä olin jo ihan unohtanut tään vuosipäivämme mr. ex-säädön kanssa, kunnes mun kännykkään kilahtaa viesti. Ja mä päätin pysyä tiukkana, kun näin sen viestin. Niin tiukkana, että päätin vastata vain yhteen hänen viestiinsä, ja sitten toiseen... Ja sitten vielä kolmanteenkin! Kunnes kello 03:00 Lihatiskillä Elinan kanssa bailatessani päätän tehdä viestittelylle lopun (kiitos Elinan). Mr. ex-säätö alkaa muistella Whatsapissa yhteisiä hetkiämme kolmen vuoden takaa, selvästi kaivaten sitä yhtä asiaa tylsän lauantai-iltansa iloksi ja laittaa minulle viestin: Kaipaisin halia, tuu mun luo. Ja sen kerran mä pysyn oikeesti tiukkana ja vastaan sille: Mee halaileen puita. Ja viimein mä tyytyväisenä hymyillen nyökkään Elinalle, ja me jatketaan tanssimista innoissamme pilkkuun asti. Ja mä tiedän päässeeni hänestä eroon...Tai ainakin luulen niin.

Seuraavana aamuna oloni ei ole mikään hehkein. Rehellisesti sanottuna musta tuntuu kuin joku elefantti olisi tullut kärsällä hakkaamaan päätäni, ja vatsassani möyrisivät tuhatjalkaiset esteratakilpailussa. Että tällainen tipaton tällä kertaa tuumin...Ja avaan rommipullon sijasta kännykkäni, joka on suorastaan räjähtänyt viimeisen neljän tunnin aikana. Voi ne viestit, ne viestit, kuinpa niitä, ei olisikaan ollut...

Iina, mitä sä oot tehnyt?!? Oli eka viesti mun kaveriltani. Toisen kaverini viestissä luki, että OMG Iina, miks sulla on tollainen asu tossa? Ja kolmas viesti kuului, et en tiennytkään, et oot noin halpa nainen (ja tää viesti siis ei ollu tosiaankaan, miltään mun best-friend-foreveriltä...) Ja siinä vaiheessa, kun mä luin viestejä pidemmälle tajusin, mitä mr. ex-säätö, oli mennyt tekemään. Se ällötys, oli mennyt lähettämään kaikki mun kolmen vuoden takaiset supernolot hänen salaa ottamansa kuvat KAIKILLE meidän yhteisille kavereille. Ja kostoksi mistä? Siitä että en antanut sille eilen, kun sillä halutti? Siitä, että hän petti minua? Onneksi en niin hölmö 18-vee teininä ollut, että olisin poseerannut ihan kuin luonto minut tarkoitti... Mutta kuitenkin niin hölmö, että olin joutunut salakuvauksen uhriksi... No mitä Iina tästä oppi kantapään kautta...Älä juttele idiooteille....

Fat-Free Man?

Joinakin päivinä sinkun tuotekriittisyys voi yllättää. Supermarkettiin mennessä valinnanvaikeus iskee. Tuotteita on niin paljon, että välillä tuntuu (ainakin itsestäni), että tuotteen kuvaus on ratkaiseva. Tinderinkään valikoimassa nuo vastakkaisen sukupuolen edustajat eivät näyttäisi olevan vähenemään päin, joten hyvän ja selkeän kuvan lisäksi ratkaisevaksi valintatekijäksi näyttäisi muodostuvan asiallinen, pätevä ja naisten sukat pyörimään saava tuote-esittely. Ja tuotekuvauksilla mä siis meinaan niitä kuvan alle tulevia sepostuksia, joissa voi kertoa itsestään... Tai mikseipä omasta kumminkaiman koirasta tai vaikkapa ihan vaan kaikki sosiaalisten medioidensa osoitteet (uusien seuraajien toivossa :D)

Alle mä poimin sattumanvaraisesti pari ekaa vastaantullutta Tinderkuvausta, joista kaikki olivat mielestäni hieman (okei ei ees ihan hieman) tylsähköjä...

1) Paikkakunta x/Paikkakunta x - Okei siis, mitä järkeä laittaa kuvaukseen paikkakuntia? Ook sä sielt kotosin, ootko menos sinne, vai haluisik sä asuu siel? Nää on tosi yleisii ja rehellisesti sanottuna eikö se ole yks ja sama, missä oot, kunhan sä nyt oot just siel mis mäki ;)

2) Matti, 21 - Ei kuvausta, okei tää ei kerro mitään, joten kutsuu tutustumaan ja painamaan sitä ihanan vihreää sydäntä... (tai sitten ei)

3) Paikkakunta x/Paikkakunta x! - Mitä taasko?!?

4)Liiketalouden tradenomi. Rakkautena reissaaminen ja kuntosali - Okei no hyvä, et rakastat reissaamista ja kuntosalia, mutta entä sit minä??? Hello, it`s me, can you hear me? Ja pliis opinnot ja vapaa-aika miksaus ei oo koskaan toiminu, eikä nytkään (ainakaan mun kohal...)

6) Arkkitehtiopiskelija - Hmm, voisiks sä sit rakentaa talonkin meille?

7) Kuva pitsasta - Ainakin me oltais samalla aaltopituudella, ku täs ois jo yks puheenaihe. Jes pitsamiehelle mätsi!!!

8) Hmm Patrik Laineen kuva??? Ja nimikin täsmää...Okei, mä nyt en ihan usko et hän tääl Tinderöi...

9) Snäp: tosicooljäbä Ig: tosicooljäbä - Please! Snäppää itsesi ulos mun Tinderistä ja hanki seuraajasi muualta...

10) 195 cm 93 kg - Kaupassakin etsin usein niitä rasvattomia vaihtoehtoja, mutta Tinderistä en oo ekana ettimäs rasvatonta miestä. Ja ekoil treffeil sä varmaan ensiks utelet mun painoindeksin, eiks joooo?

11) Oon tosi kiva - Jos sanot olevasi kiva, niin todennäköisyydet siihen, että oisit OIKEASTI kiva laskevat heti... (ainakin Iinan päässä)

12) Jaahas. Jaa silviissii - Ja en osaa kattoo et silmiisi... Biisit on aina hyvii! Love it! Mutta Juha88:n kanssa en haluis treffeille :(

13) Tämä profiili on täällä koska olen menossa viikoksi Lontooseen eikä huvita mennä yksin Ig: tosicooljäbä. Mikäli viikon loma lentojen hinnalla kiinnostaa niin kysy ja kerran lisää - Ekaks kiljoitusvilheet palikymppisellä jäbällä on vähhän turn off, koska kuullostaa niinku tää ois joko kiljoitettu puolihuolimamattomasti nopean seurran kaipuussa tai usemman kupposen rommia jälkeen. Ja se, että nainen tietää jo heti alkuun olevansa seuraa paremman puutteessa onkin se paras lähtökohta deittaamiselle...

14) Rento ja rehellinen sosiaali ja terveysalalla työskentelevä mies. Lähellä sydäntä läheiset, koirat ja tatuoinnit. - Hmm... jos sun pitää erikseen kertoa olevasi rento ja rehellinen, niin for real, kuinka rehellinen sä sit oikeesti oot? Ja koirat ja tatuoinnit samassa lauseessa luovat varsin meilenkiintoisen vastakkainasettelun keskenään...

15) Sun tuleva hammaslääkäri - Hmm, ihanaa paikkaatko sit mun kaikki reikänikin? Mä hukun tähän romanttisuuteen!

16) Ask me - Mitä mun pitäis kysyä sulta? Ai että onks sul kuppa vai klamydia?

Ja sit viel näin lopuksi myönnettäkööt: Mikään ei rehellisesti sanottuna oo musta ärsyttävämpää, kuin ne Tinderin lyhenteet tyyliin GT, IG, SNAP, NHL -En vaan jaksa sitä googlauksen määrää, mitä ne teettää! Mulla ei ollu hajuakaan, mitä GT meinasi ennen ku googlasin...

Salil eka, salil vika

Sarjassamme Punttiniilon nipotukset. Jostain syystä oon ollu aina heikkona lihaksikkaihin miehiin. Ja nyt en siis puhu Tom Hunksista tai muistakaan Hunksien kaltaisista otuksista. Mä en oo nimittäin ikinä oikeen digannu mistään ällölihaksikkaista kävelevistä protskupatukoista, vaan ihan vaan semmosista peruslihansyöjä Petreistä ja kasvissyöjä Kaalepeista.

Mutta mitä kuukauden treffilakossa ollut Iina tekee päästyään viimein viihteelle kera rommipullon koulupänttäyksien jälkeen? ― No tietysti painaa koulun isoimmalle bodarille sydäntä Tinderissä sen kummempia funtsimatta. Ja näin jälkikäteen aateltuna ei olis ehkä pitäny ekana painaa sydäntä kellekään pelkän hauishaban perusteella... Mutta tiiättehän sitä tunnetta ku ei vaan voi vastustaa, kun hauis vilahtaa! Sen jälkeen mun päässä vaan yksinkertaisesti niiiiin kilahtaa! Joten lupauduin Punttiniilon kanssa treffeille muutama viikko sitten… Ja tietysti johonkin fitnessmehubaariin…

Sunnuntaina 18.joulukuuta kotona mun suurensuuressa opiskelijaboxissa mä päätän kerranki ruveta ajoissa pynttäytyyn. Ja koska haluun kerranki onnistuu treffeissäni ja tehä boyfriend-to-be mieheen edes jonkin sortin vaikutuksen päätän pukea itseni todelliseen fitnesskuosiin. Koska myönnetään nyt, kun opiskelee ja bilettää kuta kuinkin 24/7 (siis ihan vain hieman liioiteltuna, ainakin sen opiskelujen suhteen :D), niin ei mulla nyt ihan hirveenä aikaa millekään salitreenille jää… Joten jotta näyttäisin eeeees hitusen niiltä fitnessprinsessoilta, jotka esiintyvät iltalehtien klikkiotsikoissa tyyliin, Fitness-tähti Iina alasti edestä ja takaa ja Huh mitkä body! –Fitness-tähti täysin alasti!, niin mä todellakin pistän itseni päälle parhaimmat fitnesstamineet ikinä. Siis ihan Oppa Gustafsbergs Style!! Ja rehellisesti sanottuna päädyn lopputuloksena ratkaisuun: liian feikin näköiset tekoripset, astetta liian pinkki ja bling huppari ja ehkä vähän liian tiukat henkkamaukan jeansit. Ja koska enhän mä nyt taaskaan lenkkareita oo kämpilleni muistanut tuua, niin päädyn jälleen kerran vetämään korkkarit messiin sellasen asun kaa, johon ne korkkarit ei nyt vaan kuuluis (siis ei mun eikä varmasti sen fitness-Jutankaan mielestä). Mutta näillä mennään eikä meinata, tuumin kun paiskaan kämppäni oven vauhdilla kiinni ja juoksen bussipysäkille.

Mehubaarin oven aukaistessani, ei mun tarvi onneksi kauaa hakea häntä katseellani. Sillä mä en oikeestikkaan oo koskaan nähny livenä niin isoja lihaksia. Tältä voisin kuvitella Mentulan härän näyttävän. Ja leukani näyttää hänet huomatessani ehkä vähintäänkin siltä kuin se olis jumiutunu jotenki kummasti aukiolevaan asentoon. Enkä vielä siinä vaiheessa osaa sanoa, onko se varsinaisesti ihastuksesta vai hämmennyksestä auki. Ehkä hieman molemmista.

Punttiniilo huomaa minut vasta, kun olen ehtinyt hänen nokkansa eteen. Ja ei, se ei johdu tällä kertaa Tinderkuvieni epäselkeästä rakenteesta, vaan yksinkertaisesti siitä, että hän on keskittynyt yhteen ainoaan asiaan mehubaarin tuolilla istuessaan. Ja se yksi asia ei oo mikään blondin muijan perse tällä kertaa, vaan So Low Carp Protein High Bar With No Fat And With Very Artificial Flavors -protskupatukka. Onneksi mäkin oon varustaunu näille treffeille fitnesstyyliin, mietin katsellessani hänen jättimäistä salikassiaan ja harmaita Betterbodies verkkareitaan. Mennäänkö tilaan, mies ehdottaa. Ja niin kipsuttelen hänen perässään mehubaaritiskille tilaamaan erittäin sokerisen mansikkasmoothien ja jättimäisen suklaakakkupalan. Punttiniilo kävelee pirtsakan näköisen tiskin vieressä takanani tilaten pelkän kahvin ja katsoen samalla pistävästi lihaksikkailla silmillään hiilarimättöäni ja sokeripommiani.

No jospa juttelussa mätsäisi ruokapuolen (tai ruuattoman puolen) erilaisuutta paremmin, mietin toiveikkaana istuessani pöytään. Innoissani alan selittämään hänelle, kuinka rakastan leipomista ja, kuinka teen mieluiten juustokakkuja. Juustokakkuja? Teetkö niitä steviasta? Punttiniilo tiedustelee uteliaana matalalla mörökölli äänellään… - Niissä on varmaan paljon rasvaa? Pyöräyttelen silmiäni vastaukseksi hänelle siirtyen samalla kasuaalisti kysymään häneltä seuraavasta vakio small talk-aiheestani eli siitä, mitä hän on tänään tehnyt. Vastaus oli, kuitenkin ehkä hieman ennalta-arvattava (vain hieman): Kävin salilla, sitten olivat kehonkoostumusmittaukset ja sitten kävin Lidlissä ostamassa rahkaa… Sen  jälkeen jatkan kysyen häneltä hänen mielenkiinnonkohteistaan, johon hän vastaa pakkotoisto.comin urheilupalstan lukemisen, oman fitnesstreeniblogin ylläpitämisen sekä kreatiinijauheiden ostamisen. Okei, no ehkä keksin edes jotain yhteistä mietin epätoivoisena ja kysyn tykkääkö hänkin käydä opiskelijabileissä. Vastaukseksi häneltä saan kuitenkin epäuskoisen kuuloisen naurunremakan miehen nauraessa niin, että Punttiniilon lihakset jytkyvät hänen naurunsa tahtiin. Opiskelijabileissä, minäkö? Mies jatkaa hohotustaan, kunnes olen aivan epätoivoinen ja tunnen, kuinka tekoripseni ovat tipahtaa päästäni. Ja okei, mä toivon, että se olisi ollut vain tunne, että mulla irtoo tekoripset päästä - mutta ei, ne repsotti oikeasti mun poskilla. Minä kun en ole sellaisia hienouksia tottunut päähäni liisteröimään. Ja irronneet ripset poskillani, huomasin vasta tullessani kotiin ja pistäessäni juustokakkusen uuniini. Ripset amerikkalaisen juustokakun pinnassa, kun eivät olleet se leipomishistoriani kaunein koriste. Ja niiden treffien jälkeen me olemme nähneet Punttiniilon kanssa kerran: ohimennen punttisalilla. Mä nimittäin en aio pistää sitä Tinderin rakkauden sydäntä tai whatsapin ehdottelevaa viestiä enää yhellekään miehelle, jonka aivot on pelkkää protskujauhetta. 

Ps. Hyvää joulua kaikille sinkuille, punttiniiloille, himahiirille ja suhteileville tasapuolisesti! <3 

Treffifiasko

Kaikille on joku. Eläinrakkaalle mäyrät sekä koirat ja juopoille mäyräkoirat. Tontuille pukki ja pukille muori. Sienille hatut ja lakuille useat eri makut (ja mä en edelleenkään oo rasisti ja puhu mistään lakupekoista). Viikonloppuna hoksasin ryhtyneeni ihan asuntohöperöksi (mulla ei oo mökkiä, niin siks en mökkihöperöksi) Sanniksi, joka huutelee himassaan, oonks mä oikee. Syödessäni purkista ja katsellessani Netflix -sarjoja (okei myönnetään, mul ei oo varaa Netflixiin - katoin ihan vaan normisarjoi...) hoksasin jotain suuuurta. Tajusin nimittäin, että mä voisin unohtaa taas vaihteeks megatylsät kouluhommat ja käyä treffeillä, se nimittän piristää aina! Ja ehkä mullekin ois sit joku! Treffejä miettiessäni mieleeni tupsahtaa yksi kivanoloinen baarimikko Tinderistä, jonka kanssa vaihdoimme puhelinnumerot pari kuukautta sitten. Mehän aioimme mennä ulos, mutta sitten emme kerenneetkään. Mukavasta baarimikosta innostuneena ehdotan hänelle treffejä jo samalle päivälle. Ja pian sovimmekin näkevämme meksikolaisessa ravintolassa yhteisen illallisen merkeissä.

Innoissani tulevista treffeistä ryhdyn pesemään hiuksia yhtä hitaasti kuin voisin exän naapurin Hilja-mummon kuvitella pesevän hiuksiaan. Mullahan on aikaa runsaasti mietiskelen käytyäni suihkussa. Ja sitten tajuan, että ei hemmetti oon seurannut koko ajan sitä kelloa, joka on vielä kesäajassa. Ja hiffaan, että mulla on tasan puol tuntia aikaa ja sit baarimikkojäbä oottelee mua jo ravintolassa. Sitten mä laitan sen mun supernaismiesvaihteen päälle ja yritän tosissaan läntätä ne meikit naamaan kuin lättytaikinan paistinpannulle. Ja lopputulos ei ehkä suoraansanottuna ole se hehkein. Rajaukset on hieman vinksin vonksin ja poskipunat vähän heikun keikun ja ripset ovat kuin Spidermanin naispuolisella versiolla. Mutta ei se mitään hyvä haisulivesi voi korvata kaiken sen kauhistuksen. Siispä kaadan päälleni hieman tuoksua - siis kirjaimellisesti kaadan, sillä otteeni lipsahtaa kiireessä. Ja sen jälkeen haistan itsekin olevani oikea superhaisuli. Ja kaiken sen laittautumismokailun jälkeen yritän löytää jotain megasexyä päälle pantavaa, mutta tajuan, että olen taas unohtanut puolet vaatteistani vanhempien luo. Joten villapusero hieman rikkinäisten legginsien kanssa on tänään minun jättimegasexy asuni, jolla yritän hurmata Tinderin hoteista hoteimman baarimikon.

Baarimikko odottelee minua jo ravintolan edessä ja kun katson häntä olen lievästi järkyttynyt. Hän on tuhat kertaa paremman näköinen kuin kuvissa: oikein pitkä, tumma ja komea. Ja minä tunnen oloni vähintäänkin homssuiseksi legginseissäni, joissa bussissa istuessani tajuan, että on kaiken lisäksi reikä perseen kohdalla. "Moi", sanon ujosti ja kättelemme ja astumme vieretysten sisään ravintolan ovista. Tarjoilija ohjaa meidät pöytään ja istumme vastakkaisille puolille pöytää. Baarimikkotindermies hymyilee minulle kohteliaasti ja minä olen sulaa hänen katseeseen. "Mites menee?" hän kysyy coolisti ja minua jännittää tosi paljon ja vastaan ujosti, että "hyvin kiitos, miten sulla menee?" ja hänen alkaessa vastaamaan tajuan, että minun on pakko päästä vessaan. "Hyvin kävin tänään kaupassa ja sitten kävimme syömässä Maken ja Timon kanssa ja siellä näimme..." hän jatkaa juttuaan. Ja ennen kuin ehdin nousta pöydästä ilmoittaessani vessaan menosta minulta pääsee ihan älyttömän iso ja haiseva PIERU. Minulta. Siis minulta. Katson vielä ympärilleni ikään kuin varmistuakseni siitä, että se olin minä, joka pieraisi juuri äsken. Ja kaikki viimeinenkin eleganssi häipyy minusta tuon valtavan paukauksen voimalla. Ja baarimikkotindermies tuijottaa minua silmät epäuskoisena ja nenää nyrpistäen. "Oho!" huudahdan päälle hämmennyksessäni ja juoksen vessaan. Vessassa käydessäni tajuan, että Läkerol-pastillit (jotka maistuivat ihan suklaalle!), joita söin koko päivän sisälsivät laksatiivisen vaikutuksen... Vessan peiliin katsoessani huomaan meikkien hompsottavan naamassani pahemmin kuin ajattelinkaan, mutta sille ei voi nyt mitään, sillä meikinkorjausvälineet jäi kotiin..."Tästä ei hyvää seuraa", ajattelen ja kipsuttelen takaisin pöytäämme. Baarimikkomies katselee minua pöydän takaa hämmentyneenä ja selvästikin vähän pöyristyneenä ja katselee minun naamaani (varmaankin minun homssuista meikkiäni) arvioiden. "Näytät eriltä kuin kuvassasi", hän tokaisee. Punastun ja tarjoilijan tuodessa ruokalistan päätän, että minähän teen häneen vaikutuksen: päätän tilata samaa hienolta kuulostavaa jalopenomitälie annosta kuin hänkin tilaa. "Otan samaa kuin hän", tokaisen tarjoilijalle. "Okei, kiitos tilauksestanne. Mitä juotavaa saisi olla?" hän kyselee. "Ottaisin siideriä, jos teillä on", sanon miettiessäni samalla, mitä mies voisi tilata. "Minä ottaisin chileläistä roseviiniä", mies sanoo kuulostaen tyylikkäältä. "Eikun minäkin otan sittenkin sitä!" kiljaisen tarjoilijalle, ja mies ja tarjoilijanainen katsovat minua hämmentyneenä.
Pian pöydässä makaakin meidän molempien ruoka-annokset ja juomat. Mies näyttää nauttivan ruuasta täysin siemauksin, ja maistan ruokaani innolla ison haukun. Ja pian suussani alkaa polttaa. Tunnen kuinka this girl ain`t no longer on fire, vaan nyt se onkin jo suuni, joka palaa. Ja kulautan koko roseviinilasilliseni kerralla alas. Ja koska juon alkoholia aina vähän ja harvoin, niin en halua edes ajatella, mitä juttuni seuraavan puolen tunnin aikana koskivat...
Aloitin varmaan viinipissis juttuni kertomalla, kuinka rakastan tanssia yksin alasti kotona, kuinka unelmoin lemmikkimarsusta, suurista häistä ja suurperheestä ja kuinka ihastun melkein jokaiseen vastaantulevaan mieheen. Ja sitten höpötin kuut ja taivaat kaikkea niin typerää, etten kehtaa ees kertoo...
Ja juttujeni jatkoksi ja miehen katseen ollessa vähintäänkin epätoivoinen tunnen humalaista epätoivoista painetta kurkussani. Röyhtäisy. Mä en vaan voinut enää pidätellä sitä.  Ja miehen onneksi tarjoilija sattuu samalla hetkellä tuomaan laskun pöytäämme ja treffit kaikkien aikojen söpöimmän, komeimman ja ihanimman miehen kanssa ovat tulleet päätökseen. Vaikka mun ruoka makaa pöydällä täysin koskemattomana lukuunottamatta ensimmäistä haukkausta ja vaikka en nousuhumalan ja vessassa ravailun takia muista oikein mitään, mitä mies on kertonu mulle. Ja needless to say varmaan, niille treffeille ei jatko-osaa ole tulossa, mies kun lähti melkein pää neljäntenä jalkana mua ja mun reikäsiä legginssejä pakoon treffien jälkeen... Ja muistoksi meistä jäi vain meksikolaisen ravintolan varmaankin yhä ilmassa mystisenä leijuva Läkerol-pieru.

Älä droppaa mun tunnelmaa

Mä tiiän, että me naiset rakastetaan miesten käytöksen arvostelua. Sen voi huomata, vaikka ihan vain seuratessaan lemppariohjelmaani eli Ensitreffit alttarilla -sarjaa. Mä olin niiiin hämmentynyt, miten pienistä asioista, se yks nainen jaksoi sille miehelle valittaa. Ja mä olin niin yllättynyt, kun se mies vaan kärsivällisenä kuunteli kaikki sen naisen pastanjauhannat (tosin siitä on jo aikaa kun kyseisen jakson katoin, niin voi olla että tilanne on jo toinen nyt). Mutta miten naiset kohtelee toisia naisia? Se onkin jo sitten ihan eri tarina kerrottavaksi...
Olipa kerran Iina, joka päätti mennä toissapäivänä kirjastoon. Ja koska Iina inhoaa haisevia ja lemuavia kirjastoja, jotka ovat täynnä tylsiä ja harmahtava haisukirjoja, Iina päätti kysyä tiskin takana jököttävältä vanhahkolta täti-ihmisen näköiseltä naikkoselta apua kirjojensa etsimiseen. "Anteeksi, mutta osaisitkohan sanoa, missä seuraavat kirjat ovat?" Kysyn häneltä ystävällisesti hymyillen, osoittaen samalla hänelle kirjalistaani. "Tuolta koneelta näkee kyllä kirjojen sijainnin", täti-ihminen vastaa minulle tylysti, ilme kuin sitruunapalaa iltapalaksi imeskelleellä. Joten seuraavat kuivat puolituntia yritän epätoivoisena etsiä tenttikirjojani isosta karusta kirjastosalista. Ja sitten kun en tajua mitenkään, että miten saan ikinä tämän illan aikana kirjat haltuuni, niin saan loistoajatuksen. Huomaan nimittäin toisen tiskin takana söpöäkin söpömmän miehen. "Aito oikea mieskirjastosetä!!!" ajattelen riemuissani ihaillen hänen varsikasta vartaloaan ja jopa napajään 99 prosentin varmuudella sulattavaa hymyä. Mä olen yhtä sulatejuustoa, kun näen hänet. Ja sitten päätänkin marssia tiskille kysymään häneltä, tietäisikö hän kenties kirjojen sijainnin...
Mieskirjastosetä hymyilee tiskin takana minulle ystävällisesti. Hän näyttää läheltä katsottuna ihan Johnny Deppiltä tai vähintäänkin mun alakerran naapurimieheltä, mutta kuitenkin ehdottomasti nuoremmalta kuin Johnny Depp. "Anteeksi, mutta en löydä näitä kirjoja millään. Osaisitkohan sanoa, missä nämä kirjat oikein sijaitsevat?" Kysyn häneltä innostuneen epätoivoisella äänelläni. Mies hymyilee minulle ystävällisesti ja rauhallisesti ja vastaa: "Totta kai, minäpä noudan ne sinulle pikaisesti." Ja oloni on helpottuneempi kuin hotelli helpotuksessa. Ja ei aikaakaan, kun minulla on jo viisi minuuttia myöhemmin syli täynnä tenttikirjoja ja hymyilen kuin juuri tonnikalan onkinut kalamies. Minua haluttaisi halata tuota supersöpöä miestä tai ainakin kysyä hänen numeroaan, mutta eipä minusta ole naista siihen. Tyytyväisenä tenttikirjat matkassani jatkan menoani juna-asemalle.

Junassa päätän aloittaa koulukirjojeni lukemisen. Vaunustani on kuitenkin mennyt lukuvalot rikki ja se on täynnä ihmisiä kuin piponi takkuisia hiuksia, joten päätän siirtyä ravintolavaunun puolelle lukemaan. Vaunu on puoleksi tyhjä, mutta valoisa. Viereeni istumaan tulee kaksi miestä, joista toisella on kädessään lasi bisseä ja toisella puolestaan kirja. Ehdin päntätä kirjojani noin vartin verran, kun selkääni koputtaa joku. Hätkähtäneenä käännyn katsomaan, kuinka nuori nainen suu mutrulla avaa suunsa ja sanoo minulle: "Täällä ei saa lukea. Voisitko poistua? Tämä vaunu on vain maksaville asiakkaille." Mielessäni mietin, että olenhan minä jo lipunkin maksanut ja yritän olla droppaamatta tunnelmaa, mutta valitettavasti se alkaa olla jo vähän myöhäistä. Sillä vieressä saman verran aikaa kirjansa kanssa kuluttanut mies, joka ei myöskään ostanut mitään, saa jäädä samalle paikalle lukemaan tyytyväisenä kirjaansa.
Viime viikonloppuna kävimme miespuolisen kaverini kanssa ravintolassa. Ja täytyy kyllä sanoa, että ikinä en ole nähnyt asiakaspalvelun laadussa niin isoa heikkenemistä, kun kaverini jälkeen tilasin itselleni annoksen. Kamuliltani nimittäin kysyttiin ystävällisesti hymyillen, mitä kaikkea lisukkeita hän annokseensa haluaisi ja kun itse kysyi voisiko annoksestani jättää mausteet pois nainen tuijotti minua raivoissaan ja töksäytti vain, että mausteet ovat osa annosta. Ruokani hän kirjaimellisesti paiskasi pöytään, kun taas miehelle hän hymyili iloisempana kuin yksikään ilotyttö. En tajua, miten jokin ihminen voi muuttua Ilonasta Irmeliksi ja päinvastoin niin nopeaa.
Sillä ei pitäisi olla palvelulaadun kannalta mitään merkitystä, mitä jalkojen välistä löytyy. Ei pitäis, olit sä sit junas, kirjastos tai ravintolassa. Suomi on tunnetusti yksi maailman tasa-arvoisimmista maista, joten kukaanhan ei koskaan palvele ketään oman seksuaalisen suuntautumisen perusteella? Eihän? Sadepilvee en voi pyytää mene pois, mutta yhen tiiän keltä kysyy kyllä vois. Mä nimittäin päätin, että kartan naisasiakaspalvelijoita viimiseen asti seuraavilla kerroilla. Niin rakastunut mä olin siihen kirjasto söpöliiniin...

Valepalomies

Tiettyjen asioiden luulee tapahtuvan vain saduissa. Ennen kuin ne sitten sattuvat omalle kohdalle. Kuten sellaisten, että tavallisena sunnuntai-iltana marssit kauppaan hiukset sutturalla ja naama myttyrällä ostamaan kurkkuja herättäen jonkun miehen huomion. Kun sä siis näytät siltä kuin olisit juuri nielenyt kilon linnunpaskaa, sulla on paha päivä ja laulat vaan sun mielessä James Bluntin Bad Dayta. Ja se mies keneltä huomiota saat (olematta tällä kertaa edes mitenkään huomiohuora) juoksee sinun perääsi vihanneshyllylle ja huutaa sulle, mikä sun nimi on. Ja siis selvinpäin.

Mulle tutuimmat saalistamisympäristöt eiliseen asti olivat vielä baari (especially Lihatiski), Tinder, roskis, pyykkitupa ja koulu. Mutta vihanneskaupparakkaus oli mulle jotain aivan uutta. Ja suloista! Oikeastaan vihanneskauppakohtaaminen ei olisi voinut olla enempää suloisempi tapa tavata tuleva elämänkumppani. Joten kun se mies, joka näytti hieman epäsiistiltä ehkä vähän siltä, ettei olisi kammannut hiuksiaan viikkoihin ja oli hieman vanhahkon oloinenkin kysyi mun numberii, mä mietin vain ja ainoastaan sitä lausetta, jota kaikki mua viisaammat tädit jauho enemmän kuin pennepastaansa kun mä erosin: Se uusi rakkaus odottaa sinua Iina jo nurkan takana! Ja mä mietin mietin ja mietin sitä lausetta ja niinpä se lause muokkas itse itsensä uuteen muottiin mun suuressa viisasta viisammassa päässä: "Iina, se uusi rakkaus odottaa jo sinua ihan kurkkuhyllyn vieressä!"

Niinpä juttelimme kurkkuhurmurimiehen kanssa aikamme vihannesosastolla ja kun mies ehdotti kahveja suostuin oitis antamaan hänelle numeron. Ja mulla ei ollu enää no longer bad day. Soitin heti Elinalle kohtaamisesta ja hän jauhoi mulle, ettei oo aprillipäivä ja ettei kukaan täysjärkinen mies kysy ruokakaupassa kenenkään numeroo. Mutta mä en uskonut, vaan innoissani googlettelin jo tulevan treffikumppanin nimee netist. Ja okei netistä selvis, että mies oli mua viistoista vuotta ja risat vanhempi, mutta sehän ei menoani haitannut. Sillä mies sanoi olevansa palomies! Ja mielessäni lauleskellen This girl is on fire sovin palomieskurkkumiehen kanssa treffit jo maanantaiksi päivälle.

Sovimme näkevämme miehen kanssa keskustassa eräässä tavallisessa ravintolassa. Koska taivaalta satoi vettä kaatamalla mies tuli hakemaan minut asuntoni ovelta pienellä sinisellä autollaan (mitä luxusta!). Mies hymyilee minulle ei-niin-valkoiset (nuuskahampulit) hampaat vilkkuen ja tervehtii mua matalalla äänellään astuessani autoon. Hymy ei kuitenkaan säväytä minua sen kummemmin ja reippaasti istun rähjäiseen autoon hänen viereensä. Ja heti kun tungen perseeni penkkiin, niin hän tarttuu minua kasvoista kiinni ja antaa pari reipasta suudelmaa suulleni. Ja en mä niitä suukkoja muuten ois pistäny pahakseni, mutta hänen hengityksensä haisee rehellisesti sanottuna pahemmalle kuin voin kuvitella yhdenkään haisulin hengityksen haisevan. Joten työnnän itseäni penkillä kauemmas hänestä ja onneksi hän näyttäisi tajuavan vihjaukseni.

Ravintolaan saavuttuamme sade on loppu ja mietin, miten voisin livahtaa paikalta pois hyvän sään aikana, sillä automatkan perusteella saattoi jo päätellä, että ikäero voisi muodostua esteeksi. Miehen lempipuheenaihe kun tuntui olevan politiikka ja sienestys. Päätän kuitenkin suhtautua uuteen palomiestuttavaani positiivisesti ja viedä treffit loppuun asti kunnialla. Istahdamme ravintolan punaisille penkeille ja mies haluaa tarjota minulle kolmen ruokalajin illallisen ja mä ooon NIIIN hämmentynyt. Palomiehillä täytyy olla kovat liksat mietiskelen lukiessani kalliin oloisen ravintolan ruokalistaa. Ruuat tilattua mies utelee jo tulenko hänen luokseen katsomaan leffaa ruuan jälkeen. "Katsellaan sitten", vastaan hänelle hieman yllättyneenä hänen hätäilystään. Seuraavaksi utelen häneltä hänen palomiehen työstään: "Onkos ollut hurjia tilanteita töissä?" utelen suu pyöreänä mieheltä. "Itse asiassa pakko myöntää sulle nyt, en ole palomies..." Mies naurahtaa ja hohottaa tyytyväisenä. Siinä vaiheessa tarjoilija tuo eteeni keitetyt perunat ja mulla alkaa keittää pahemman kerran päässäni. Mies valehteli jo heti alkuun, tästä ei hyvää seuraa. Syömme ateriamme nopeasti ja miehen maksettua laskut hän vain röyhkeästi ilmoittaa vievänsä minut hänen kotiinsa ja että minun kotiini hänellä ei ole enää kyytiä tarjota. Niinpä päätän, että minähän en enää antipalomiehen mukaan lähde ja pistän tassua toisen eteen ja sanon hänelle heipat. Mies jää ihmeissään tuijottamaan perääni, kun juoksen pahan sään eli sateen taas alkaessa bussipysäkille. Todeten, että Elina oli sittenkin oikeassa... Kukaan täsjärkinen ei tuu kaupassa iskeen.

Täydellinen mies

Mä luulen tavanneeni viime yönä täydellisen miehen. Hän oli kaikki, mitä nainen voi ikinä toivoa. Hän kirjaimellisesti vei minulta varpaat alta. Tunsin itseni vapaammaksi kuin yksikään Lidlin vapaan kanan kananmuna ja oloni rakastuneemmaksi kuin yhdenkään raksamiehen kanssa. Siinä hän oli. Minun edessäni. Ainoastaan käteni olivat takanani eikä sormeni ulottuneet edes hipaisemaan häntä. Ja sen täydellisyyden skenaarion rikkoi ainoastaan se hetki aamulla, kun heräsin naapurin vessanpöntön lotinaan ja tajusin yhden asian. Se täydellinen mies oli vain mielessäni, in my head - ihan kuten Madconkin laulaa. Ja se täydellinen hetki oli vain unta - hyvää sellaista. Liian hyvää ollakseen totta.


Ihmiset haaveilevat monista asioista: toinen kultakalasta, kolmas hamsterista ja neljäs miehestä. Mä haaveilen täydellisestä miehestä. Ja viime öisen unen jälkeen mä todellakin viimein NIIN tiedän, millainen on erittäin täydellinen mies. Mä nimittäin haluaisin aidon eräjorman. Siis en nyt tarkoita sellaista, jonka kanssa kävin treffeillä tässä vastikään. Ne treffit olivat nimittäin valehtelematta katastrofi, kuten Eräjorman jäljillä -postauksessa kerroinkin. Vaan tarkoitan aitoa, luomua ja rehellistä erähenkistä kotimaista miestä. Tai okei ei sillä kotimaisuudella niin väliä (toivottavasti ette ehtineet jo rasistiksi luulla!) vaan ainoastaan, sillä että mies on aito ja rehellinen. Ja jotenkin mulle on jäänyt sellainen kuva miehistä, että varsinkin eräjormat ovat aitoja ja rehellisiä. Olisi täydellistä, jos mies olisi Muumien Reippailija-Hemulin, Tarzanin ja eksoottisen Enrique Iglesiaksen risteytys. Sellainen mies, joka ei toisi leipää kotiin, mutta sen sjaan kalastaisi mulle joka aamu jostain erämaan järvestä lohen aamupalaksi. Ja sitten hän toisi mulle sen lohikalan sängynviereen maitoon sekoitetun kaakaon kera, Siis sellaisen kaakaon, jossa on sokeria ihan hitokseen.
Ja miksi eräjorma mies olisi täydellinen mies, vaikka en itse eräile? Koska mä oon ihan varma, että Eräjormalla olis mulle ihan plenty of time aikaa, koska hän ei juurikaan käy muuta kuin kalassa eikä notku ilta myöhäseen baareissa muita naisia pokailemassa ja olutta kittaamassa kuin minä mehukattia. Eräjorma ei valehtelis, koska ei luontokaan valehtele ja eräjormat nyt vain sattuvat rakastamaan luontoa. Eräjorma tykkäis elämistä ja me voitais sen kanssa ruokkia aina kurreja meiän yhteisellä erämökin takapihalla. Jottei elämä kävis liian tylsäksi me voitais eräjorman kanssa lähteä yhteiselle eksoottiselle eräretkelle johonki villiin ja hauskaan erämaahan. Meillä olisi siis yhteisiä mielenkiinnon kohteita ja yhteinen harrastus!!! Ja koska eräjorma ois kiltti, huomaavainen ja hauska, niin se hyväksyis mut just sellasena ku olen. Kun mä heräisin aamulla näyttäen peikolta, se ei vaan noteerais sitä ja jatkais muina miehinä kalastustaan. Sille ois ihan fine, jos en jaksa aina kammata mun hiuksii tai silittää mun sukkii. Tarzan piirteet tulis Eräjormassa esiin aina kuin joku vaara, kuten karhu tai boa-käärme uhkaisis mua. Se juoksis pelastaan mut vaikka vuoren huiplta ja jos se nyt ei kuuta taivaalta mulle hakis, niin ainaki sen Oltermanni -juusto paketin (koska muut juustot ei vaan oo niin hyvii). Eräjorma ei myöskään turhaa räpläisi iiphonensa, samsunniansa tai muutakaan älykästä puhelinta. Ja se ei laittais fledaansa kiloa hiusmiesgeeliä, tai kainaloihinsa mitää Axe x-tra man -voiteita. Sillä ei menis laittautumiseen ainakaan enempää aika kuin mulla. Mä oisin sen elämän number one, ihan niinku seki mun. Ainaku se ois mun kaa, niin sillä ois sellanen fiilis, että se on heittäny tikan keskelle taulua tai voittanu Lotossa jättipotin. Ja eräjorman kanssa me voitais herätä neljältä yöllä ihan vaan kattellaksemme ihanaa täyskuuta. Kun se vain istuis viereen mun, siin ois jotain nii oikeaa.
Mutta valitettavasti täydellistä miestä ei taida olla, vaan ihan kuten Corrs niin mä näen tään täydellisen eräjorman only when I sleep. Ehkä sekin riittää. Ainakin toistaiseksi.

Smell is in the air

Tuoksu kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten halusin selvittää, mitä mieltä miehet ovat oikeasti seuraavista naisten tuoksuista. Joten seuraavat mielipiteet kuvassakin esiintyvistä naisten tuoksupulleroista eivät ole omiani, vaan erään nuoren miespuolisen ystäväni rehelliset ajatukset siitä, mitä tunteita lempparituoksuni hänessä herättävät.

The Body Shop Satsuma Body Mist

Tuoksuu kivan raikkaalle ja trooppiselle. Sopii aurinkoiseen kesäpäivään hyvin.

Escada Cherry in the air

Lempeä tuoksu. Mukava ja hento. Ei ollenkaan häiritsevä.

Oriflame Delicacy Eay De Toilette

Hieno ulkoapäin. Mitenköhän aukaistaan? Tuoksu aika mitäänsanomaton - mutta ihan hyvä tuoksu kuitenkin! Hyvä yleistuoksu.

Marc Jacobs Daisy

Tosi hieno pullo. Mukava korkki, kukkakorkki. Tää ei oo niin hyvä. Erikoinen. Voisi sopia erikoisiin tilanteisiin. Varmaan harvoin ja harkiten käytettäväksi. Hieno. Vahva tuoksu, erittäin vahva. Hyvä juhlatuoksu. Kun haistelee pidempään alan tykätä tästä...

Vera Wang Rock Princess

Tuoksuu sääskimyrkylle. Pistävä tuoksu.

Victoria`s Secret Love Addict Fragrance Mist

Aika pehmeä tuoksu. Pehmeä, ihan kiva. Monenlaisiin tilanteisiin. Yleistuoksu.

Victoria`s Secret Passion Struck

Vahva tuoksu, kun läheltä haistaa. Tuoksuu sille mille sanotaan. Sopii johonkin kesäisempään. Yleishyvä kesätuoksu, sopii myös kevääseen. Ei juhlava juurikaan.

Britney Spears Fantasy

Tosi hieno purkki. Ihan hyvä tuoksu. Ei ollenkaan huono. Suht.mieto, ei ollenkaan pistävä. Vaikuttaisi hyvältä.

Anna Sui Sui Dreams

Aika hyvä. On hyvä! Tosi hyvä! Tulee mieleen etelänlämpö ja iltatuoksut.

Jennifer Lopez Deseo

Mieto tuoksu. Aika samanlainen kuin se kukkatuoksu (eli Marc Jacobsin Daisy :D). Ei ollenkaan huono. Kukkatuoksu kuitenkin parempi. Miedompi kuin kukkatuoksu. Tosi hieno purkki.

Nina Ricci Les Belles de Ricci Liberte Acidulee

On tämäkin hyvä. Ei ollenkaan huono. Päärynämäinen. Tuo mieleen vihreät hedelmät.

Nina Ricci Nina

Hurmaava hedelmä. Aika vahva ja tosi hyvä tuoksu. Kiihkeä, rakkaudentuoksuinen.

Oriflame Full Moon

Tulee mieleen ulkomaanlomat. Tosi hyvä tuoksu - yksi parhaista! Tosi mukava tuoksu. Tää on kyl tosi hyvä. Jotenkin tulee matkustelu mieleen tästä.

Ei hyviä tuoksuja olivat Victoria`s Secretin Passion Struck ja Vera Wangin Rock Princess.

Seksikkäin tuoksu oli Nina Riccin Nina (ompputuoksu).

Parhaimpia tuoksuja oli kaksi: Oriflamen Full Moon ja Nina Riccin Nina - molemmat yhtä hyviä!

Marc Jacobsin Daisy (kukkatuoksu) oli kolmanneksi paras. Suin Dreams neljänneksi paras. Les Belles De Ricci Liberte oli viidenneksi paras tuoksu. Escadan Cherry In The Air ei ollut niin hyvä tuoksu, Victoria`s Secretin Passion Struck ja Vera Wangin Rock Princess huonoimmat. Body Shopin tuoksu neljänneksi huonoin.

Eli tällaiset olivat miespuolisen henkilön rehelliset mielipiteet lempparituoksuistani. Täytyy myöntää, että olin yllättynyt, sillä itse olisin ajatellut tuoksujen paremmuusjärjestyksen menevän aika lailla päinvastoin. Mutta kuten meitä naisia ja miehiäkin - niin on makujakin moneksi. Seuraava laulunluikautus Spiörsin Britniltä muistuttakoot meitä naisia hajuvesien tärkeydestä: (anteeksi kaikki astmaatikot, lupaan olla ens kerralla kaatamatta koko hajuvesipulloa päälleni...)

And while I wait I put on my perfume, yeah I want it all over you

I gotta mark my territory

- Perfume, Britney Spears. 

Kuinka olla ikisinkku?

Tänään mä vietän sinkkuuteni virallista puolivuotispäivää, sillä sain opiskelijakämppäni kuudennen vuokran vastikään maksettua. Pöydälle olen ostanut Fazerin Minimudcake -mutakakun, jonka päälle olen asettanut yhden rakkaudenpunaisen kynttilän. Oikeastaan puolitin kynttilän, koska tämä on vasta puolivuotispäivä ja vuoden päästä poltan kokonaisen.

Jotta elämä kuitenkaan ei olisi pelkkää tylsää arkea, rommintäyteisiä bileitä ja treffailua päätin, että tänään tämän juhlan kunniaksi tekisin kaikkia niitä parhaita asioita, joita sinkkuuteen liittyy eli pesisin vessanpytyn, heittäisin puolet homeisista leivistä roskiin (koska en löydä mistään kaupasta sinkkuleipäpusseja), pesisin hampaani yksin peilin edessä ja laittaisin illalla nukkumaan yksin uninalleni viereen. Päätin myös, että vaihdan sänkyyni tänään lakanat, jotta saisin vähän luksusmaista hotellimaisuutta kämppääni. Ja koska mä rakastan tätä sinkkuelämää niin paljon, etten sanotuksi saa, päätin myös tehdä muistilistan niistä tavoista, joilla tämän sinkun statuksen saan todennäköisesti vastaisuudessa pitääkin.


1. Miss Lemonlady


And all that I can see is just a yellow lemon-tree… (Fool`s Garden)


Kuka voisi vastustaa juuri sitruunaa maistanutta Iinaa? - Niinpä, varmasti kaikki. Siksi mä päätinki, että pistän suupielet jatkossakin alaspäin, koska miehet ovat kohdelleet mua elämäni aikana NIIN huonosti ja kaltoin. Koska kaikki miehet on ihan paskoja enkä halua, että ykskään niistä ikinä lähestyy minua, etten vain tulisi loukatuksi, jätetyksi tai petetyksi pistän huuleni alaspäin. Ja otan sellasen tosi pelottavan ilmeen, pelottavamman ku yhdelläkään irvistävällä ilotytöllä. Ja ajattelen vain edessäni kasvavia sitruunapuita (okei oikeasti koivuja) miesten sijaan.



2. Miss Criteria


The tide is high but I'm holdin' on

I'm gonna be your number one

I'm not the kind-a girl who gives up just like that... (Blondie)


Ethän sä nainen haluu mitään sikaa säkissä tai ketään miestä, joka ei niin todellakaan ois sun arvoinen? Siksi kannattaakin muistaa, että miehen täytyy olla erittäin komea, omistaa jättimäinen avoauto, olla hyväpalkkaisessa lentäjän tai lääkärin työssä, siivota kaikki sunkin sotkut, muistaa jokainen parisuhteenne puolivuotispäivä, yllättää sut vähintäänkin joka viikko jollain hienolla yllätyksellä ja kustantaa sun ravintolaillallinen. Ja lisäksi miehen pitää olla luonteeltaan kärsivällinen, joustava, empaattinen, suorasanainen muttei loukkaava, kestää sun jokapäiväiset valitukset ja olla sun tukena ja turvana 24/7. Ja ulkonäkökriteereistä vielä, että tummat silmät, ei YK (siis yhteenkasvaneet kulmakarvat), ei parransänkeä, täydellinen sixpack, ryhdikäs olemus ja vaatteita niin, että hän voi vaihtaa ne joka päivä ainakin kolmesti, ettet vahingossakaan kyllästyisi.


3. Miss You so don`t deserve me


Päätä ettet lähde yksillekään treffeille tai bileisiin, koska niissä voisit tavata kaikenlaisia typeriä miehiä. Ja jos erehdytkin menemään treffeille jonkun miehen kanssa ota päällesi se tuomitseva, kriittinen ja arvosteleva katse ja etsi hänestä ekana kaikki viat. Ja jos mies erehtyy sanomaan yhdenkin väärän lauseen älä missään nimessä lähde enää uusille treffeille hänen kanssaan, koska love is a losing game.


4. Miss Numberscale


Ikä ei todellakaan ole mikään numero, vaa`an numero kertoo enemmän kuin tuhat miestä (ethän sä mitään lihavaa miestä vaan ikinä haluu) ja pankkilitin isot numerot on vaan plussaa. Juha88:kin oli ihan liian vanha, joten mitä järkeä antaa ees mahiksii?


5. Miss Enhän mä vaan näytä läskiltä täs mekos?


Because you know I'm all about that bass... (Meghan Trainor)


Mä oon niin läski, etten saa ketään miestä. Mun hiukset on niin ohuet, ettei kukaan mies mua koskaan huolisi. Mun naama on niin täynnä finnejä, et kuka musta välittäis? - Mä oon aika varma, että mä oon kuullu joskus kerran ainakin yhden totuuspohjaa sisältävän kliseen: Ulkonäköön ihastutaan, sisimpään rakastutaan. Mutta jos sun sisin on niin heikolla itsetunnolla varustettu, että miehen pitää jo ekasta tapaamisesta alkaen keskittyä, vaan suhun ja sun ongelmiin, niin loppu ei välttis oo Saduillekaan kuin saduista.


6. Miss Paikkatietoinen


Mä en haluu löytä miestä baarista enkä missään nimestä mistään niin pinnallisesta sovelluksesta ku Tinder....

Se vaan, että kuka ns. "normaali" ujohko suomalainen mies uskaltaa lähestyä ketään naista muualla?


7. Miss Ryyppy Rohkasu


Juon, juon minä tyttö juon, minä tykkään olla kännissä...


Otanpa vähän rohkaisuryyppyjä ennen ku meen jutteleen tolle miehelle. Puol tuntia myöhemmin: "Hiihhiihhiiiiiiii, mhun nhimi on Iiiiiihna. Shaaanks mhä sun numheron jäbä? Hihhihiih". Ja mies juoksee pakoon nopeampaa, kuin yksikään gekkolisko.



8. Miss Kotikissa


Sweet home Alabama / Where the skies are so blue (Lynyrd Skynyrd)


En mä kuitenkaan löydä ketään, joten jään kotiin... - Mutta valitettavasti koti ei oo aina siellä, missä sun sydän voisi olla.


9. Miss Yleistäjä


And I`ve hurt myself... (Christina Aquilera)


Iina tapaa uuden jätkän ja möläyttää sille ekana: "En koskaan tapaa ketään mukavaa tai luotettavaa jätkää. Kaikki piehet pettävät naisiaan eikä kehenkään voi luottaa. Kaikki miehet ovat niin pinnallisia ja välinpitämättömiä. Mun exäkin joi, joten kaikki miehet juovat." - Niin Iina, miten meni noin omasta mielestä?


10. Miss Pessimisti


Pessimisti ei pety koskaan -eihän? Sillä nyt Iinalla on ihan järjettömän kipeä selkä taas. Voi vitsit nyt mulla lohkes kynsikin. Mulla on hiukset nyt niin huonosti. Ihan hiton monta esseetäki pitäis kirjottaa. Mun elämä on täyttä sontaa... Ai joko sä lähikki näiltä treffeiltä???!!!

Kauppaopiston miehet

Saksan kielessä on olemassa sana nimeltä besserwisser. Kun sen suomentaa sanasta sanaan kirjaimellisesti siitä tulee paremmintietäjä. 

Mä tapasin tällä viikolla elämäni eliittikumppanin. Mutta ei, en tavannut häntä Eliittikumppanissa tai missään muussakaan nykyaikaisessa applikaatiossa. Koska rehellisesti sanottuna minua on viime aikoina alkanut väsyttää se, että Tinderissä tulee samanlainen olo kuin valkkaisi Prismasta eri juustolajeja (ei sillä et ees diggailisin juustosta). Päädyin siis taas ylläripylläri menemään treffeille, kun koululla oleva kauppismies kysyi, josko lähtisin hänen kanssaan kahvikupposelle. Ja vaikka mä vihaan kahvia, mulla on vahvat epäilykset kauppiksen bissneshaikaloja vastaan ja vaikka olin juuri vannoutunut alkaa treffilakkoon (ihan kuten siihen namulakkoonkin), niin kuinkas ollakaan huuleni sanoivat muuta kuin pääni taas vaihteeksi: "Joo, toki minä yksille kahveille voin lähteä!"

Ja tänään kellon lyödessä kuusi istun keskustassa pienen suloisen kahvilan penkillä. Odottaen. Odottaen. Ja odottaen. "Nyt se tietysti teki oharit", ehdin jo ajatella. Kunnes kahvilan ovi paukahtaa ja ovesta sisään marssii hän. Ja pakko myöntää -hyvältähän bisnesshai minusta näyttää. Ruskeat silmät, ruskea hieman sivulle kaartuva tukka ja hajuvesi (hajuvedeksi kutsun, koska partavettä laitetaan vain partaan), joka kirjaimellisesti voisi kaataa naisen kuin naisen. Sitä oli nimittäin hieman liikaa. Yksi asia, mikä minussa ei herättänyt heti alkuun kuitenkaan voimakasta ihastusta oli hänen, mitä lie miesten supermiesgeelitököttiä täynnä oleva tukkansa, joka näytti tahmaisemmalta kuin yksikään Taffelin juustonaksu (vaikka olikin muuten ihanan ruskea ja sivulle kaartuva). Toinen mikä minua hieman hänessä epäilytti oli hänen luonnottaman valkea hymynsä. Tuli heti sellainen olo, että tuo mies yrittää kyllä heti myydä mulle jotain, mutta vielä silloin en aavistanut mitä.

Bisnesshai tulee halaamaan minua heti minut nähdessään. Ei mitään pahoitteluja myöhästymisestä: Vain halaus ja häikäisevä Pepsodent-hymy. Halaus on muuten mulle ihan fine, mutta se, että hän yrittää heti pistää kätensä vaivihkaa perseelleni ei ole ok. Työnnän itseni heti hänestä hieman kauemmas ja sitten siirrymmekin jo tilaamaan tiskille (tällä kertaa ei kuitenkaan Lihatiskille). Minä tilaan itselleni vihreää teetä miehen napatessa käsiinsä tyylikkään ice coffee latte with no sugar fat free milk or no added flavors. Mies maksaa hienon coffee latte with no sugar, fat free milk or no added flavors -juomansa isosta Bossin lompakosta kaivetullaan Visalla. Ja tietysti nykyaikaisena ja coolina businesshaina hän käyttää maksamiseensa lähimaksua. Ja samalla kun hän vilauttaa pankkikorttiaan lähimaksuominaisuudella kahvilan laitteeseen hän heilauttaa rannettaan suurieleisesti, jotta kaikki ympärillä olevat ihmiset (varsinkin naiset) näkisivät hänen suuren kultaisen Rolex kellonsa. Sen jälkeen hän menee itsevarmoin ja laahustavin askelin istumaan penkilleen, minun kopsuttaessa kaviot katossa hänen perässään Prismasta ostetuilla halppiskorkkareillani. 

Istumme pöydän ääreen ja katselemme toisiamme intensiivisesti. Hänen silmänsä ovat niin suklaanruskeat ja katseensa niin intensiivinen, että olen uppotua niihin. Keskustelun aloitamme perinteisellä ja asiallisella small talkilla niin kuin jokainen itseään arvostava kauppismies keskustelunsa aloittaakin. Kun kysyn mieheltä, mitä hänelle kuuluu saan häneltä selkeän ja ytimekkään vastauksen: "Koulu ja työt huippu mallilla ja elämä hymyilee." Ja seuraavaksi bisnesshai siirtääkin keskustelun aiheen sutjakkaasti ja ovelasti hänen bisneksiinsä. Toisin sanoen hänen vanhempiensa busineksiin ja hänen monologinsa kuuluukin seuraavan vartin ajan kuta kuinkin näin: "Mun faija omistaa erään todella suuren rikkaan yrityksen. Firma tekee tuottoa noin 100 000 euroa vuodessa ja firmassa on niin ja niin monta työntekijää, Minusta tulee johtaja ja yksityisyrittäjä..." Ja joka kerta kun avaan suuni puhuakseni hän kääntää keskustelun jotenkin häneen itseensä. Ja minä vastaan hänelle, joka kerta hänen suuriin sanoihinsa "wow" ja hymyilen niin, että ei yhtä valkoiset kuin hänen hampaansa näkyvät korviin asti. Keskustelun poiketessa ohimennen minuun hän näyttää aina siltä, kuin kiviäkin kiinnostaa. Ja lisäksi kun mainitsen tykkääväni leipoa, hän tokaisee heti siihen, että mitä hemmetin hyötyä siitä on. Ja kun mä kerron, mitä mieltä oon jostakin asiasta, hän tietää heti kaiken mua paremmin. Oon muun muassa laittanut päälleni punaisen mekon ja siihen hän kommentoi heti, etten oo pukeutunu vuodenaikaan sopivasti. Ja kun hän hoksaa, ettei mantsan taidoissani oo hirveenä kehuttavaa, hän ei malta olla kertomatta koko maailmankartasto tietämystään. Ja kun hän tajuaa, että ihoni on vähän keskivertoa tummempi hän kommentoi heti, mikä helkkarin feikkirusketus mulla on. 

Mutta treffien lopuksi hän kuitenkin lopulta tokaisee: "No tuliko kaupat?" Ja ennen kuin ehdin edes möläyttää, mitkä hemmetin kaupat hän ehtii jo moiskauttaa limaisen ällöttävän pusun poskelleni. Ja kämpillä mä juoksen äkkii peseen sen syljen ja liman poskestani ja kauhistun kun kännykkääni ponnahtaa viesti: "Koska otetaan uusiks? Olit aika hyvä valinta mun mätseistäni." 

All in all kauppaopiston miehet te todella, ette käännä ainakaan tän tytön päätä. 

20 vinkkiä piristää juuri eronnutta

Kiiltävät hiukset kutittavat vasten kasvojasi samalla, kun komean nappisilmäisen miehen puvun takin vetoketju aukeaa sutjakasti. Hän sivelee poskeasi hellästi ja tunnet olosi rakastetummaksi kuin koskaan. Vaihdatte pitkiä, tulisia ja limaisia suudelmia, kunnes kuuman rakastelun jälkeen olosi on naisellisempi kuin koskaan. Ja koittaa aamu ja heräät uuden tuttavasi lakanoista onnellisempana kuin ikinä ennen.

Ja ei -tää edellä mainittu ei ollu tarina nimeltä Fifty Shades of Iina. Vaan se kertoi siitä, millaista keskiverto parikymppisen naisen perjantai-illan kuuluisi olla (ainaki kaikissa hyvissä leffoissa ja kirjoissa). Mutta rehellisesti sanottuna (tai oikeastaan kirjoitettuna) tällä hetkellä oloni on sellainen, että kuuntelisin mieluummin pölynimurin hurinaa, kuin ajattelisin itseäni suutelemassa ketään limaista vierasta ukkoa. Oikeastaan niin teinkin, sillä aloin perjantain kunniaksi siivoamaan. Sillä mielessäni on ollut viimeaikoina vain yksi asia - exä, eksä, entinen heila vai miksi ikinä sitä kutsutaankaan. Sillä toisin kuin Sini Sabotage oon tyttö entinen jonkun. Myönnetään, mulla on nyt ollut ihan älyttömän ikävä herra x:ää. Olemme täysin lopullisesti päättäneet haudata rakkautemme (tai oikeastaan minä päätin) aikoja sitten, mutta tänään vain tuli sellainen eksäikävä. Joka johtuu varmaan siitä, että katselin liikaa kun matikkaa opiskeleva kamuni vertasi x:n suhteita y:hyn. Mun puolesta x ja y voisivat ratkaista omat ongelmansa lopullisesti niin, ettei kaikkien suhteesta tietämättömien matemaatikkojen pitäisi sitä itsekseen koko ajan pohdiskella. 

Joka tapauksessa tiedän, että ero oli paras vaihtoehto, mutta nämä sinkkuillat vaan on välillä yhtä itkua. Juuri kun luulit voivasi lopettaa itkemisen alkaa kyynelkanavat kuin ihmeen kautta vuotamaan lisää kyyneleitä. Ja ihan kuten TikTak mä kysyn iseltäni, miksi kyyneleet saamatta siihen vastausta, koska tiedän, että näin on parempi. 

Eron myötä olen kuitenkin saanut vetää hernarit nokkaani useamman kuin useammankin kerran. Minua viisaammat ihmiset rakastavat nimittäin neuvojen jakelemista juuri eronneelle (juuri=puoli vuotta sitten) epätoivoiselle parikymppiselle sinkkunaiselle. Jotta elämäni ei olisi pelkkää murhetta ja tuskaa he päättävät kertoa minulle samat vanhat viisaat neuvot, joista minä voin "piristyä" ja oppia uuden positiivisen elämänasenteen. Seuraavaksi kerronkin, mitä nämä positiiviset jokaiselle juuri eronneelle kerrotut elämänviisaudet ovat, etteivät kaikki suomen eronneet sinkut aivan masentuisi:

1. Odotahan vain se uusi rakkaus odottaa jo sinua ihan nurkan takana. 

- Entä jos mun talossa ei vaan ole nurkkaa ja oon päättäny jäähä sisälle nyyhkimään exääni? Tuleeko se samalla hetkellä kuin postinkantaja sit vai onks se mun viiskymppinen sähkömies?

2. Se ei vaan ollu sun arvoinen.

- Mä en tiennytkään, et ihmisillä on erilaiset ihmisarvot näinkin tasavertaisessa maassa kuin Suomessa. Mikä mun arvo on? Satanenko, niinku se mies baarissa silloin ehdotti vartin sekstailusta? (josta kyllä kieltäydyin kohteliaasti). 

3. Se ei tiiä mitä se menetti.

- Luultavasti hän tietää sen, mitä menetti. Onhan siitä jo kohta puol vuotta ku erottiin...

4. Vielä sä löydät sen oikean!

- Montakohan "se oikeaa" mulla onkaan? Luulin exäni olleen se??? Ja sitä edeltäneen exäni?

5. Ota laastarimies?

- Ottaisin, jos löytäisin yhenkin, joka muistuttaa mun exää ees vähäsen! Sitä paitsi mähän otin jo yhen Roskisprinssinki, mutta seki laastari tippu ennen ku haava oli ehtiny ees umpeutua. 

6. Maailma on täynnä miehiä.

- No niin on valtamerikin täynnä kaloja, jääkaappini täynnä tyhjää ilmaa, sen sijaan, että siellä olisi ruokaa. Vatsani täynnä suklaata. Tinder täynnä lirkkuja. Baarit täynnä kusipäitä. Aika monikin asia on täynnä ja mä olen ihan täynnä tähän neuvoon...

7. Ansaitset parempaa.

- Mä en oo kyllä törmännyt kehenkään parempaan ja eiköhän se exäkin sitten ansainnut parempaa kuin mut... Oikeastaan tällä hetkellä en tiiä, mitään parempaa kuin Fazerin sininen!

8. Aika auttaa asiaan kuin asiaan.

- Niin kauanks siitä olikaan? Puoli vuotta vai kaksi viikkoa? Minäköhän mummona sitä uskaltaa taas rakastua? Kerro mihin kellonaikaan mä unohan mun exäni ja poltan kaikki meidän valokuvamme? Ja tapaan uuden "sen oikean"?

9. Te ette sopineetkaan toisillenne yhtään.

- Ahaa, kiva kuulla! Vaan mikset sanonut sitä meille silloin, kun vielä oltiin yhes? Kerran sä nii tiesit niin oisit säästäny multa ne vuodet mun elämästä, jotka käytin mun exään.

10. Kun yksi ovi sulkeutuu, niin uusi ovi avautuu.

-  Entä jos en haluu mitään uutta? Oon aina muutenki tykänny kirppareista ja käytetyistä villasukista. Ja millonkohan tämä niin kutsuttu uusi ovi mulle avautuu? Mun kämpän ovet ainakin on kaikki 70-luvulta eikä oo uutta nähnykkään.. 

11. Kuka mies sinua ei haluaisi?

- Ei oo vaikee keksiä vastausta: Exäni? Ja kaikki ne maailman muut miehet. En kai mä muuten istuis perjantai-iltana yksin kotona nyyhkyttämässä viimeistäkin Nessu-nenäliinaani ryttyyn. 

12. Chicks before dicks.

- Miehiä tulee ja menee - ystävät ovat ja pysyvät. Mutta entäpäs ne ystävät, joilla alkaa olemaan kohta jo lapsia ja kihlasormuksia? Ja entäpäs ne illat, kun kaipaat kainaloa, johon käpertyä? Niiin...Ellet sitten oo miespuolinen ystäväni ja haluu friends with benefits ;) 

13. Saisit kenet miehet hyvänsä. 

- George Clooney? Mr. Darcy? Kaikki maailman homomiehet, joihin rakastuin eron jälkeen? 

14. Iina piristy nyt. Tää ei ole ranta viimeinen eikä loppu ihmisen. Olet vielä nuori ja sulla on koko elämä vielä edessäpäin. 

- Kyllä kyllä, tää on kahden juttu katkollaan, eikä tästä ees kovin pitkää historiaa pysty Discokaan kirjottaan. Mutta jos tässä muijassa ois sellanen piristy -nappula tuolla selkäytimen kohdalla niin silloin oisin Ms.Sunshine ja pirteä kuin peipponen 24/7. 

15. Itkeminen auttaa. Anna lupa tunteillesi.

- No niin silmänaluseni ovat kuivat kolmen viikon itkusessioista. Ainakaan toistaiseksi kyynelkanavani eivät ole umpeutuneet, vaikka Big girls don`t cry.

16. Sinkkuelämä on elämän parasta aikaa.

- Yksin nukkuminen? Ilman haleja jääminen? Hampaiden harjaaminen yksin? Vessanpöntön peseminen itse? Äläpäs puhu höpöhöpöä. Ainakaan toivottavasti tää ei oo mun elämän parasta aikaa!

17. Iina. Olen järjestänyt sinulle sokkotreffit yhden maailman ihanimman ihmisen kanssa. Sä tykkäät siitä varmasti.

- Kaunis ajatus Elina, mutta pitäishän sun jo mun parhaana ystävänä tietää, että edelleenkään ne pitkäfledaiset miehet ei vaan oo se mun juttu. Eikä miehet joiden lempipuheenaihe on "tuli eilen vähän dokailtuu" ja "mun uuessa mersussa on niin ja niin monta hevosvoimaa".

18. Tiiätkö Iina, Matti ja Maijakin eros? Ja Maija on löytänyt uuen ja sillä on elämä nyt niin täydellistä?

- Onnea Maijalle vaan. Mun elämä ei ihan niin täydellistä olekaan.

19. Katsotaan Iina romanttisia leffoja.

- ELINA, ei oikeesti enää yhtään Titanic:a tai Ps. I love you -leffaa.

20. Hanki itsellesi lemmikki.

- Ja catwoman on täällä taas. Kohta mäkin saan oman dokkarin varmaan, joka kertoo kaksikymmentä kissaa omistavasta naisesta, joka vihaa kaikkia maailman miehiä. 

Minulla ei oikeastaan ole muuta vinkkiä eronneen auttamiseen, kuin yksi sana. Ja se ei kuulu, että Iina hei sun täytyy muuttuu, sun elämästä mies puuttuu, sä aina tartut munaan lyhimpään, se johtaa seksiin tylsimpään. Ei, vaan se menee näin; Kuuntele. Ja hokkuspokkus -taikasana on sanottu ja sitä ihmemiestä odotellessa tinderöinti ja baarisäädöt voivat jatkua.